Q&A

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Maakuntien tilakeskuksen ja muiden uusien palvelukeskusten valmistelu etenee osana maakunta- ja sote-uudistusta. Uudistukseen ja sen aikatauluun liittyy monia avoimia, monimutkaisia ja laaja-alaisia kysymyksiä. Maakuntien tilakeskus vastaa toimitiloihin liittyviin lyhyehköihin kysymyksiin tällä palstalla. Päivitämme usein kysyttyjen kysymysten listaa jatkuvasti – kysy meiltä!

Anna palautetta

 

Mitä Maakuntien tilakeskus tekee?

Maakuntien tilakeskus pyrkii varmistamaan, että suomalaisten hyvinvointia ja alueiden elinvoimaisuutta edistävät palvelut kyetään turvaamaan tulevaisuudessakin. Teemme sen kehittämällä ympäristöjä, jotka tarjoavat edellytykset parhaille mahdollisille palveluille, oli kyse sitten sosiaali- tai terveydenhuollosta, pelastustoimesta tai maakuntien palveluiden toimistotöistä.

Tavoitteenamme on tuottaa kaikille maakunnille toimintaa palvelevat, kustannustehokkaat, turvalliset ja terveelliset tilat. Rakennutamme, ylläpidämme ja vuokraamme omaisuutta maakunnille kokonaisvuokramallilla.

Miksi Maakuntien tilakeskus perustetaan ennen sote-lakien säätämistä ja uusien maakuntien perustamista?

Maakuntien tilakeskus perustetaan jo sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheessa, jotta se on täydessä toimintavalmiudessa, kun maakunnat saavat vastuun palvelujen järjestämisestä ja niihin kuuluvasta kiinteistöomaisuudesta vuoden 2020 alussa. Tällä halutaan varmistaa palveluiden häiriötön sujuvuus siirtymävaiheessa.

Miksi Senaatti perustaa yhtiön?

Sote- ja maakuntauudistuksen voimaanpanolakiehdotuksen mukaan valtio perustaa valtakunnalliset palvelukeskukset. Suuri uudistus edellyttää mittavaa valmistelevaa työtä, ja siksi valtio on valtuuttanut Senaatti-kiinteistöt perustamaan Maakuntien tilakeskuksen jo tässä vaiheessa. Senaatti-kiinteistöt saattaa yhtiön toimintakuntoon, jotta se voi vuoden 2020 alusta siirtyä 18 uuden maakunnan omistukseen. Valtiolle jää erillisen osakesarjan osake, jolla se voi tarvittaessa käyttää lunastusoikeutta osakkeiden myynnin yhteydessä, mikäli maakunta päättäisi myydä osakkeensa.

Maakunnan omistusosuus yhtiöstä pohjautuu väestömäärään

Uusimaa 1 620 261
Varsinais-Suomi 474 323
Satakunta 226 006
Kanta-Häme 174 710
Pirkanmaa 505 399
Päijät-Häme 208 525
Kymenlaakso 171 778
Etelä-Karjala 131 155
Etelä-Savo 141 621
Pohjois-Savo 253 239
Pohjois-Karjala 168 329
Keski-Suomi 273 446
Etelä-Pohjanmaa 197 371
Pohjanmaa 176 894
Keski-Pohjanmaa 69 032
Pohjois-Pohjanmaa 406 980
Kainuu 78 398
Lappi 180 858

Kuka suunnittelee maakunnan palveluverkot ja toimipisteverkot?

Palvelujen toimipisteverkosta päättää maakunta. Tilakeskus tuottaa toimitiloihin liittyvää tietoa maakunnan päätöksenteon tueksi. Kokonaan uusien tilojen suunnittelussa ja investointien ohjauksessa teemme tiivistä yhteistyötä maakuntien kanssa.

Kunnat tulevat aluksi vuokraamaan hallinnassaan (suora omisteiset sekä vuokrakohteet) olevat sote- ja maakuntien muissa toiminnoissa tarvittavat rakennukset 31.12.2022 asti, jonka jälkeen maakunnilla on oikeus vielä yhden vuoden optioon. Näiden vuosien aikana (1.1.2020 – 31.12.2022 + optiovuosi) maakunnat vakiinnuttavat toimintansa ja määrittelevät tulevaisuuden palveluverkon, jonka turvin palveluita tämän jälkeen tuotetaan. Palvelutoimintaan jäävistä rakennuksista/tiloista tullaan siirtymäkauden aikana tekemään uudet toistaiseksi/määräajaksi voimassaolevat vuokrasopimukset.

Mitkä palveluiden tuottamiseen tarvittavat kiinteistöt siirtyvät Maakuntien tilakeskuksen hallintaan?

Maakuntien tilakeskus ottaa hallintaansa sote- ja maakuntauudistuksen myötä uusien maakuntien järjestämisvastuulleen saamien palveluiden tuottamiseen tarvittavat kiinteistöt, joita ovat:
• työ- ja elinkeinopalvelut
• sosiaali- ja terveydenhuolto
• ympäristöterveydenhuolto
• pelastustoimi
• aluekehittäminen
• tienpito- ja liikennejärjestelmäsuunnittelu
• maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut

Tilakeskuksen omistukseen tulevista rakennuksista valtaosa on sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien omistuksessa.  Maakuntaliittojen siirtyvä omaisuus on vähäinen. Patorakenteet ovat pääosin Pohjanmaalla ELY-keskusten hallinnassa olevia tulvasuorajarakenteita.
Tilakeskus edelleenvuokraa muiden omistamia tiloja, jotka siirtyvät tilakeskuksen edelleenvuokrauksen kautta maakuntien hallintaan.
Perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen tilat ovat pääosin kuntien omistuksessa olevia tiloja, jotka tilakeskus edelleenvuokraa maakunnille. Kolmen vuoden siirtymäaika ei koske pelastustoimen tiloja.

 

Miten kiinteä omaisuus määritellään sairaaloissa ja kuka vastaa huollosta? 

Sairaalarakennusta palvelevat koneet ja laitteet siirtyvät Maakuntien tilakeskuksen omaisuudeksi ja niitä huolletaan huoltokirjan mukaisesti. Sairaalassa tapahtuvaa toimintaa palvelevat lääkintälaitteet siirtyvät maakuntien omaisuudeksi. Lääkintälaitteista on lääkintälaiterekisteri.

Kunnista tulleita kysymyksiä ja vastauksia

Kuntamme terveyskeskus aiotaan remontoida 2018? Minkälainen vuokrasopimus tiloista laaditaan maakunnan kanssa?

Kuntien kiinteistöistä laaditaan vuokrasopimukset 3 vuodeksi eli 2020-2022. Maakunnalla on lainsäädännön mukaan oikeus vielä yhteen optiovuoteen. Jatkosta neuvotellaan maakunnan kanssa, kun maakunta on saanut vietyä palveluverkkosuunnitteluaan riittävän pitkälle.

Sopimus kattaa tiloista kunnalle aiheutuvat kustannukset. Pääomavuokra lasketaan 6 % vuosituotolla teknisestä arvosta ja sen lisäksi korvataan ylläpitokustannukset. Kunta vastaa siis tilojen ylläpidosta ja hoidosta kuten nykyisinkin. Siivous ei sisälly vuokraan vaan sen järjestämisestä voivat maakunta ja kunta neuvotella keskenään, miten haluavat sen järjestää.

Milloin ja millä hinnalla tilakeskus ostaa kuntamme maakunnalle siirtyvät paloaseman ja vanhainkodin (terveyspalvelut toimivat vuokratiloissa)?

Tilakeskuksen omistukseen siirtyvät sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien nykyisin omistamat kiinteistöt. Kuntien kiinteistöt säilyvät kuntien omistuksessa eikä ainakaan nykyisten suunnitelmien mukaan tilakeskus tule niitä ostamaan. Sen sijaan tarpeelliset kiinteistöt kyllä vuokrataan maakunnan käyttöön.

Olemme kahden muun kunnan kanssa perustaneet PARAS-hankkeen tiimoilla yhteisen sote-kuntayhtymän, joka omistaa kiinteistönsä. Mitä rakennuksille nyt tapahtuu?

Käsittelyssä olevan lakipaketin mukaan vapaaehtoisten kuntayhtymien (kuten tässä) kiinteistön omistusta käsitellään kuten kuntien omistuksia. Eli rakennukset säilyvät ao. kuntayhtymän omistuksessa ja ne vuokrataan maakunnalle 3(+1) vuodeksi. Kuntayhtymän omistajien tehtävä on erikseen pohtia, mitä kiinteistöille tehdään siinä vaiheessa, kun varsinainen toiminta siirtyy maakunnalle. Käytännössä vaihtoehtoina lienee rakennuksien siirto kunnille tai kuntayhtymän jatkaminen kiinteistöjä omistavana yhtymänä tai yhtiönä.

Kuntamme suunnittelee perustavansa kiinteistöyhtiön, johon siirretään kuntamme sote-rakennukset. Onko tämä menettely ok?

Kunta voi päättää täysin itsenäisesti omasta rakenteestaan. Kuitenkin on huomattava, että tilojen vuokraamista rajoittaa ns. rajoituslaki. Sen mukaan, jos kuntanne vuokraa nyt perustettavalta yhtiöltä tilat kunnalle takaisiin eli omaan käyttöönsä, tulee yhtiön ja kunnan väliseen vuokrasopimukseen kirjata lain mukainen irtisanomisehto. Vuokrasopimukset siirtyvät maakunnalle (tilakeskukselle) v. 2020 alussa, mutta irtisanomisehto mahdollistaa sopimuksen irtisanomisen tuolloin. Näin ollen on siis ääritilanteessa mahdollista, ettei kunnan omistamia tiloja lainkaan vuokrattaisi maakunnalle toisin kuin suoraan omistetut tilat, jotka vuokrataan joka tapauksessa kolmeksi vuodeksi.

Kiinteistöyhtiö (ei kunnan omistama) on rakennuttamassa meille tiloja terveydenhuollon käyttöön, tilat tulevat käyttöön 2020 alussa. Sopimus on ajateltu olevan 10-vuotinen. Mitä meidän pitäisi ottaa huomioon vuokrasopimusta tehtäessä?

Samaan teemaan liittyvä kysymys:

Kuntamme myi sote-irtaimiston ja nyt aiotaan hankkia vuokraamalla uudet tilat, joita tarvitaan nykyisen hapantuneen terveyskeskuksen tilalle. Voidaanko tilat vuokrata? Onko tässä toimittu oikein ja riskiä karttaen kuntalaisten näkökulmasta?

Kunta voi päättää itsenäisesti omista toimistaan, mutta vahvasti voi suositella jo nyt yhteistyötä maakunnan palveluita suunnittelevan valmistelijoiden kanssa. Tilojen vuokraamista rajoittaa ns. rajoituslaki . Sen mukaan, jos kuntanne vuokraa nyt joltakin tilat, tulee vuokranantajan ja kunnan väliseen vuokrasopimukseen kirjata lain mukainen irtisanomisehto. Tämä tarkoittaa, että vuokranantajalle on tarjolla hyvin lyhyt vuokrasopimus, mikä voi johtaa hyvin kalliisiin toimitiloihin.

Toisaalta tilojen hankintaa varten voi ja kannattaa edistää toiminnan ja sen perusteella tilatarpeen suunnittelua vuoden 2018 aikana. Vaikka vuosina 2018-2019 päätöksen vuokrasopimuksesta tekeekin vielä kunta, voi uuden maakunnan kannan (sitoumuksen) tilan pitkäaikaiseen vuokraamiseen pyytää jo 2019 alussa ja siten varmistaa, ettei vuokrasopimus ole pitkällä aikavälillä tarpeeton. Riskitason laskeminen pudottaa todennäköisesti myös toimitilan vuokrasopimuksen hintaa.

Miten taataan yhdenvertaisuus kuntien ja maakuntien välillä, jos toisen maakunnan hyvin velkaisen sairaanhoitopiirin kiinteistöt siirtyvät velkoineen valtakunnalliselle tilakeskusyksikölle ja jos toisaalla jokseenkin velattoman sairaanhoitopiirin kiinteistöt siirtyvät nekin ilman korvausta samalle tilakeskukselle?

Lähtökohtaisesti sairaanhoitopiirien rakennuksia on rakennettu pääosin velkarahoituksella eli rakennusten valmistumisen yhteydessä velkaa on ollut runsaasti. Velka on kuitenkin maksettava rakennuksen käyttöaikana pois. Yleisellä tasolla velan määrä ja rakennusten ikä vastaavat toisiaan kohtuullisen hyvin, joskin poikkeuksiakin on. Vastauksena voidaan todeta: kun rahavelkaa on paljon, rakennukset ovat pääosin uudehkoja (korjausvelkaa vähän) ja kun rahavelkaa on vähän rakennukset ovat vanhempia (korjausvelkaa enemmän).

Miksi vuokrien tarkistukseen aiotaan käyttää elinkustannusindeksiä, vaikka kiinteistöjen ylläpidonkustannusindeksiä on tuotettu jo kymmenen vuotta?

Kokonaisvuokra koostuu pääomakustannuksesta ja ylläpitokustannuksesta, joista ensimmäinen muodostaa yleensä suuremman osan. Elinkustannusindeksi on yleisimmin käytössä oleva indeksi ja pääomakustannuksen osalta se lieneekin paras vaihtoehto.

Kunnilta siirtymäkaudeksi vuokrattavien tilojen osalta valmistelu perustuu elinkustannusindeksin käyttöön. Kyseessä on valtava prosessi, jossa sopimukset tehdään kokonaisvuokralla kolmeksi vuodeksi ja siksi on valittu mahdollisimman yksinkertainen toimintatapa, joka samalla on yleisesti käytössä. Elinkustannusindeksi on liikkeissään maltillisempi kuin ylläpidon kustannusindeksi ja siksi myös ennustettavampi.

Yhtiön omien tilojen vuokrauksen osalta selvitämme vielä mahdollisuutta sitoa ylläpitokustannukset ylläpidonkustannusindeksiin. Näissäkin pääomavuokran laskennallinen osuus tullaan sitomaan elinkustannusindeksiin.

Kuntamme on ulkoistanut sote-palvelut yksityiselle palveluntuottajalle. Yritys toimii kunnan omistamissa kiinteistöissä, eikä tiloista ole laadittu erillistä vuokrasopimusta. Maakunnille vuokrattavien tilojen tiedonkeruu on käynnissä. Miten ilmoitamme omistuksessamme olevat tilat kyselyyn?

Maakunnalle vuokrattavia tiloja koskeva, valmistelussa oleva lainsäädäntö lähtee kunnalta maakunnalle siirtyvästä sote-järjestämis- ja tuottamisvastuusta.

Jos tilaa käytetään kunnan palvelutuotannossa ja palvelutuotanto siirtyy kunnalta maakunnalle, solmitaan kunnan ja maakunnan välille vuokrasopimus 3+1 vuodeksi. Oletuksena on, että tila on kunnan hallinnassa ja maakunta tarvitsee tilan omaa, sille siirtyvää palvelutuotantoaan varten.

Jos toimitila on vuokrattu palvelusopimuksen nojalla ulkopuolisen palveluntuottajan käyttöön, ei kunta voi vuokrata tilaa enää toiseen kertaan. Maakunta ei siis voi vuokrata tällaisia tiloja kunnalta, vaan niiden käyttöoikeus säilyy palvelutuottajalla, vaikka palvelusopimus siirtyykin maakunnalle. Näissä tapauksissa kunnan rooli muuttuu: se harjoittaa toimitiloillaan kiinteistöliiketoimintaa varsinaisen sote-toiminnan siirtyessä maakunnan vastuulle.

Jos palvelusopimukseen liittyy rajoituslain mukainen irtisanomisehto tai sopimus on päättymässä ennen vuoden 2020 alkua, jolloin toimitila on mahdollista vuokrata maakunnalle, voi kunta täyttää toimitiloja koskevat tiedot kyselyyn. Tällöin lisätiedoissa on kuitenkin ehdottomasti mainittava, että kyseiset tilat ovat palvelutuottajan käyttöoikeuden piirissä. Tietojen toimittaminen ”varmuuden vuoksi” ei automaattisesti johda tilojen vuokraamiseen, vaan maakunnat ja kunnat käyvät kokonaisuuden yhdessä läpi myöhemmin.