Uusi julkisen alan energiatehokkuussopimus vuosille 2026–2035 (JETS) on hyvinvointialueille joustava ja tehokas tapa vastata EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksiin. Sopimukseen liittyminen on sekä periaatepäätös että konkreettinen askel kohti vastuullisempaa ja energiaviisaampaa tulevaisuutta.
Sopimustoiminta tarjoaa tietoa, työkaluja ja vertaistukea hyvinvointialueen energiatehokkuustyöhön. Sopimukseen liittymistä voi jo valmistella tutustumalla tarkemmin sopimustoiminnan sisältöön ja liittymiskäytäntöihin.
Energiatehokkuussopimusten taustalla vaikuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiiviuudistus.
”EU-lainsäädäntö tuo uusia velvoitteita julkiselle sektorille. Sopimustoiminta on havaittu joustavaksi ja tehokkaaksi tavaksi vastata näihin vaatimuksiin ja samalla kehittää energiatehokkuustoimintaa seuraavalle tasolle”, Maakuntien tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Joel Laakso sanoo.
JETS-energiatehokkuussopimuskausi alkaa vuoden 2026 alussa. Sopimukseen voi liittyä jo vuoden 2025 puolella. Aiemmin sopimustoiminnassa ovat olleet mukana vain kunnat ja kuntayhtymät, nyt mukaan halutaan myös hyvinvointialueet ja valtion toimijat.
HUS-yhtymä: liittyminen maksaa itsensä takaisin
Energiatehokkuussopimukseen liittyminen voi tuoda hyvinvointialueille merkittäviä hyötyjä.
”Taloudelliset hyödyt syntyvät kannattavien energiatehokkuustoimenpiteiden avulla saavutettavista säästöistä”, kertoo HUS-yhtymän ympäristöhallinnon päällikkö Jani Valkama, jolla on pitkä kokemus sopimustoiminnasta.
HUS-yhtymän kokemukset energiatehokkuussopimuksesta ovat myönteisiä.
”HUS on ollut energiatehokkuussopimuksissa mukana lähes koko olemassaolonsa ajan. Sopimusten myötä toiminta on järjestäytynyt hyvin. Isossa organisaatiossa sopimuksen puitteissa tehdyn energiatehokkuustyön näkyvyys on ollut aiempaa parempaa, ja olemme pystyneet perustelemaan investointeja kattavasti”, Valkama toteaa.
Sopimustoiminta tarjoaa Valkaman mukaan hyvinvointialueelle valmiit rakenteet energiatehokkuustyöhön, mikä keventää alueiden omaa työtaakkaa.
”Sopimukseen liittyminen antaa enemmän työkaluja ja hyötyä kuin vie resursseja. Se tarjoaa toimintamallin kehyksen ja vertaistukea.”
Vapaaehtoisuuteen perustuva malli huomioi alueiden erot
Motivan asiantuntija Anna Sahiluoma muistuttaa, että vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla on jo vuosikymmeniä ollut merkittävä rooli EU-tason energia- ja ilmastotavoitteiden toimeenpanossa Suomessa. Niiden ansiosta Suomessa ei ole ollut tarpeen laatia pakottavaa lainsäädäntöä.
”Meillä on Suomessa pitkät perinteet vapaaehtoisuuden pohjalta toimimisessa. Aikaisemmilla sopimuskausilla sopimukseen liittyneet kunnat ovat tehneet vuosittain satoja energiatehokkuustoimia”, toteaa Sahiluoma, joka koordinoi energiatehokkuussopimuksia Motivassa.
Sahiluoma kertoo, että jokainen sopimukseen liittyjä voi valita omaan tilanteeseensa sopivat toimenpiteet.
“Liittyjien energiankulutus ja vaikutusmahdollisuudet siihen vaihtelevat. Sopimustoiminnan vahvuutena on joustavuus – jokainen liittyjä voi valita itselle tarkoituksenmukaiset toimet energiatehokuuden edistämiseksi.”
Maakuntien tilakeskus mukana valmistelussa
Maakuntien tilakeskus on ollut mukana valmistelemassa lukuisten muiden toimijoiden kanssa julkisen alan energiatehokkuussopimusta vuosille 2026–2035.
”Olemme edustaneet valmistelutyöryhmissä hyvinvointialueiden näkökulmaa. Tavoitteena on ollut etsiä parhaita keinoja vastata julkisen sektorin uusiin velvoitteisiin”, Laakso kertoo.
”Hyvinvointialueet liittyvät sopimukseen itse. Maakuntien tilakeskus on osapuolena pääsopimuksessa, johon hyvinvointialue liittyy omalla liittyjäkohtaisella sopimuksellaan”, Laakso selventää.
Tarjolla monipuolista tukea
Laakson mukaan nyt on oikea hetki perehtyä sopimuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja aloittaa liittymiseen valmistautuminen. Maakuntien tilakeskus yhdessä Motivan kanssa tarjoaa liityntävaiheen tukea hyvinvointialueille.
”Mietimme kunkin alueen kanssa yhdessä, mikä olisi järkevin tapa lähteä liikkeelle. Tarjoamme konkreettista tukea liittymiseen ja sopimuksen toteuttamiseen. Lisäksi rakennamme verkostomaista toimintaa, jossa alueet voivat jakaa parhaita käytäntöjään.”
Sahiluoma kertoo, että myös Motivalta saa monipuolista tukea:
”Yhteistyöpalavereissa on mahdollista miettiä kullekin hyvinvointialueelle soveltuvia tavoitteita ja käytännön toimia. Järjestämme myös erilaisia tilaisuuksia, webinaareja ja tapaamisia, joissa jaetaan sopimukseen liittyneiden kesken tietoa parhaista käytännöistä.”
Energiatehokkuusopimus pähkinänkuoressa
- Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja eri toimialojen välillä solmittavia vapaaehtoisia sopimuksia, joiden tarkoitus on edistää energiansäästöä ja tehostaa energiankäyttöä.
- Julkisen alan sopimukseen liittyminen tarjoaa hyvinvointialueelle rakenteellisen ja joustavan tavan toteuttaa energiatehokkuustoimia kustannustehokkaasti, ilman raskasta lainsäädäntöä.
- Liittyminen on tehokas työkalu vastata tuleviin lainsäädännön vaatimuksiin ja toteuttaa vastuullista energiapolitiikkaa.
- Tehokas energiankäyttö myös parantaa hyvinvointialueen huoltovarmuutta ja vähentää riippuvuutta ulkopuolisista energialähteistä.
- Hyvinvointialue liittyy Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen allekirjoittamalla liittyjäkohtaisen sopimuksen, jossa se sitoutuu sopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin.
- Kun hyvinvointialue päättää liittyä sopimukseen, se sitoutuu sopimuksen tavoitteisiin, laatii suunnitelman energiatehokkuuden parantamiseksi, toteuttaa suunnitelmansa mukaiset energiatehokkuustoimet sovitussa aikataulussa sekä seuraa ja raportoi toimenpiteidensä vaikutuksista ja saavutetuista säästöistä.
Lue myös
- Liity mukaan hyvinvointialueiden energiatehokkuussopimukseen
- Maakuntien tilakeskus mukaan sopimukseen energiatehokkuudesta
- Maakuntien tilakeskuksen vastuullisuus ja vastuullisuustavoitteet
- Asiantuntija esittelyssä: asiakkuuspäällikkö Joel Laakso
Jaa sosiaalisessa mediassa