Kolme pointtia kuntien ja hyvinvointialueiden 3+1-sopimuksista

maanantai 29.09.2025 | vuokraus, tilatietopalvelu

Kokosimme kolme faktaa hyvinvointialueiden ja kuntien välisistä niin kutsutuista 3+1-vuokrasopimuksista. Tiedot perustuvat Maakuntien tilakeskuksen hyvinvointialueille, HUS-yhtymälle ja Helsingin kaupungin sotepe-toimialalle tarjoamaan lakisääteiseen Modulo-tilatietopalveluun.

  1.  Vuoden 2024 aikana 3+1-sopimusten lukumäärä väheni 2 070:stä 2 020:een, mutta niiden ilmoitetut pinta-alat kasvoivat 2,0:sta reiluun 2,2 miljoonaan neliömetriin.
  2. Vuonna 2024 nk. 3+1-sopimusten vuokrakustannukset olivat 400 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden kaikista 1,2 miljardin euron vuokrakustannuksista ja 2,2 miljardin euron tilakustannuksista.
  3. Vuonna 2024 niin kutsuttujen 3+1-sopimusten osuus kaikista hyvinvointialueiden vuokrasopimuksista oli kappalemäärässä 25 prosenttia ja pinta-alassa 33 prosenttia.

Maakuntien tilakeskuksen ja hyvinvointialueiden syyskuun 2025 tietojen mukaan vuokrakohteiden lukumäärä olisi vähenemässä vuodessa noin neljänneksen, mutta pinta-ala selvästi vähemmän. Vuonna 2025 hyvinvointialueiden vuokrakustannusten ennakoidaan nousevan 1,4 miljardiin euroon. Tiedot tarkentuvat, kun hyvinvointialueiden ja kuntien neuvottelut tilojen jatkokäytöstä etenevät.

Taustaa
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa kuntien käytössä olleet perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen toimitilat siirtyivät hyvinvointialuille:

  • Kuntien omistamat tilat vuokrattiin hyvinvointialueille erillisen vuokra-asetuksen mukaisesti 3+1-vuoden siirtymäajaksi 1.1.2023 alkaen.
  • Kuntien vuokraamien tilojen sopimukset siirrettiin hyvinvointialueille sellaisinaan.
  • Sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien omistamat tilat siirtyivät hyvinvointialueiden omistukseen.

Lisätietoja

Katso myös

 

Jaa sosiaalisessa mediassa