Tähtäimessä 300 miljoonan euron säästöt – uusia työkaluja alueiden toimitilajohtamiseen

perjantai 23.05.2025 | kehittäminen

Kuva Suurpellon päiväkodista

Maakuntien tilakeskus käynnisti yhdessä hyvinvointialueiden kanssa viime vuoden lopulla useita valtakunnallisia kiinteistö‑ ja toimitilahallinnon toimintamallien ja periaatteiden kehityshankkeita. Hankkeiden tavoitteena on muutaman seuraavan vuoden aikana mahdollistaa hyvinvointialueille merkittäviä tilakustannussäästöjä. Tarkoituksena on yhtenäistää ja tehostaa toiminta‑ ja laskutapoja sekä lisätä läpinäkyvyyttä, vertailtavuutta ja kustannustehokkuutta.

”Tavoittelemme hyvinvointialueille vähintään 300 miljoonan euron säästöjä. Ne saavutetaan tavoitteellisella johtamisella, toimintaa tehostamalla ja yhteisillä toimintamalleilla. Konkreettisesti tämä tarkoittaa laskenta‑ ja toimintatapojen yhtenäistämistä, kustannustehokkuuden ja vertailtavuuden parantamista sekä tilankäytön ja tiloissa tapahtuvan toiminnan tehostamista. Samalla voidaan nopeuttaa strategioiden muuttumista toiminnaksi”, luettelee Maakuntien tilakeskuksen asiakkuusjohtaja Pasi Korte hankkeiden tuomia etuja.

Kiinteistöjen ja toimitilojen käytön ja hallinnan valtakunnalliset periaatteet

Kiinteistö‑ ja toimitilastrategioiden avulla hyvinvointialueet varmistavat, että alueiden ylätason strategiset tavoitteet huomioidaan myös kiinteistö‑ ja toimitilajohtamisessa. Strategiat lisäävät suunnitelmallisuutta ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämistä ja mahdollistavat tilatehokkuuden parantamisen.

”Laadimme kaikille hyvinvointialueille yhteiset tilojen käytön ja hallinnan periaatteet, jotka ohjaavat sekä tilojen käyttäjien että tilaorganisaatioiden toimintaa. Huomionarvoista on, että vaikka periaatteet ovat kaikille samat, ne mahdollistavat hyvinvointialueiden erityispiirteiden huomioimisen”, kertoo hanketta luotsaava Pauliina Haro.

Periaatteiden valmistelu aloitettiin pohjaehdotuksella, joka sisälsi yhteisen mallin, periaatteet ja mittarit sekä malliasiakirjat. Tuotoksia jalostettiin tiiviissä yhteistyössä neljän hyvinvointialueen kanssa. Toukokuussa mukaan liittyivät kaikki loput hyvinvointialueet.

”Tavoitteenamme on saada periaatteet ja niiden käyttöönottoa tukevat malliasiakirjat valmiiksi kesän aikana, jotta ne voidaan jalkauttaa syksyllä. Aikatauluihin vaikuttaa kuitenkin myös muiden toimintamallien valmistuminen”, Haro tarkentaa viitaten kolmeen muuhun samanaikaiseen kehityshankkeeseen.

Yhdenmukainen investointiprosessi ja investointien laskentamalli

Hyvinvointialueille laaditaan uusi investointiprosessi. Mukana sen kehittämisessä on alueiden lisäksi valtio, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa. Prosessi auttaa alueita laatimaan ja valtiota arvioimaan investointisuunnitelmia sekä hankkeiden vaikutusta hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen ja koko alueen talouteen. Yhteinen investointien laskentamalli lisää läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta investointien ja alueiden kesken.

”Malli sisältää perinteisen kiinteistönomistajan näkökulman sekä hyvinvointialueiden toiminnallisen vaikuttavuuden hyötyjen arvioinnin. Yhteisten toimintamallien avulla hyvinvointialueet ja valtio voivat ennakoida mahdollisia rahoitustarpeita. Tärkeää on varmistaa investointihankkeiden tarkoituksenmukaisuus, elinkaaritehokkuus ja investoinnista aiheutuvien elinkaarikustannusten suuruus suhteessa hyvinvointialueiden talouteen”, selventää investointipäällikkö Henrik Kalske.

Investointiprosessia ja ‑laskentamallia kehitetään rinnakkain. Prosessikuvaus on jo pitkällä ja sen odotetaan valmistuvan kesäkuussa. Laskentamallin valmisteluryhmä määrittää parhaillaan laskentaoletuksia. Mallista laaditaan kesällä väliraportti ja sen kehitystyö jatkuu syksyllä.

Sisäisen vuokrauksen yhtenäinen toimintamalli

Hyvinvointialueiden sisäisen vuokrauksen toimintamallia yhtenäistetään eri puolilla Suomea, jotta toimitiloista aiheutuvat kustannukset kohdistetaan samoilla tavoilla aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ja vertailukelpoisesti tiloja käyttäville yksiköille. Toimintamalli kannustaa tilojen käyttäjiä tilatehokkuuteen ja tuottaa tilasäästöjä.

”Toimintamallin avulla hyvinvointialueella otetaan käyttöön läpinäkyvä, ennustettava ja vertailukelpoinen sisäinen vuokra tilojen käyttäjäyksikön ja kiinteistö- tai toimitilayksikön välille. Sisäisen vuokrauksen toimintamalli ohjaa ja kannustaa käyttäjiä tilojen tehokkaaseen käyttöön ja tuo selkeät vuokraehdot osapuolten välille,” kertoo tietopalvelujohtaja Ari Maaninen.

Hanke on edennyt yhteisten toimintaperiaatteiden määrittelystä pilotointiin ja laajempaan työpajatyöskentelyyn. Mukana ovat niin kiinteistö‑ ja toimitilahallinnon ammattilaiset kuin hyvinvointialueiden johto, taloushallinto ja tilojen käyttäjät.

Tavoitteena on esitellä yhteisesti määritelty toimintatapa kaikille hyvinvointialueille kesäkuun alussa. Samalla pohditaan laskentamallin teknistä toteutusta, jotta se voitaisiin ottaa käyttöön valitulla pilottialueella vuoden vaihteessa.

Yhdessä kehitetyistä tilakonsepteista suunnitteluetuja

Hyvinvointialueet määrittelevät yhdessä Maakuntien tilakeskuksen kanssa toiminnalle sopivia yhteisiä teknisiä ja toiminnallisia tilakonsepteja. Näin varmistetaan tehokkaat suunnitteluratkaisut ja parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen. Yhteisesti hyväksytyt periaatteet mahdollistavat tarkoituksenmukaiset ja tehokkaat tilat alueiden keskeisille toiminnoille.

”Kehitämme tilasuunnittelukonsepteja kaikkien alueiden käyttöön sen sijaan, että jokainen laatisi ne erikseen. Lisäksi kehitämme konsepteja yhteisesti ja jatkuvasti”, toteaa kehityshankkeen vetäjä Jussi Niemi.

Tilakonseptien kehittämistä varten perustettiin alkuvuonna työryhmä ja valittiin pilottihanke. Kevään kääntyessä kesään alueet pääsevät yhdessä päättämään toimintamallista ja käynnistämään ensimmäiset tilakonseptointihankkeet.

Materiaalikirjasto tukemaan käyttöönottoa

Maakuntien tilakeskus kokoaa yhteen dokumentit ja materiaalit hyvinvointialueiden hyväksymistä toimintamalleista, periaatteista ja malliasiakirjoista.

”Tuotamme yhteisiä toimintamalleja hyvinvointialueita varten. Ne toimivat työkaluina vain, jos niitä käytetään. Työryhmä‑, pilotti‑ ja työpajatyöskentelyn aikana olemmekin tunnistaneet tarpeen helppokäyttöiselle materiaalikirjastolle, jota kuka tahansa palveluidemme käyttäjä voi hyödyntää oman työnsä tukena. Materiaalien lisäksi tarjoamme osaamiskeskuksemme ammattitaidon hyvinvointialueiden käyttöön”, Korte summaa.

Katso myös

 

Jaa sosiaalisessa mediassa