Kuva: tuotettu tekoälyllä 4/2026
Energiatehokkuuslaki uudistui vuodenvaihteessa. Uudistuksen taustalla on EU:n energiatehokkuusdirektiivi ja niin kutsuttu Fit-for-55 -paketti, jolla EU:ssa tavoitellaan vähintään 55 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. EU-direktiivi tuo mukanaan uusia suoria velvoitteita koko julkiselle sektorille, myös hyvinvointialueille. Suomessa kansallinen toimeenpano toteutetaan pakottavan lainsäädännön ja vapaaehtoisen energiatehokkuussopimustoiminnan avulla.
Hyvinvointialueille merkittäviä etuja energiatehokkuussopimukseen liittymisestä
Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) 2026–2035 sitoutumalla hyvinvointialueet voivat vastata yhteistyöllä ja joustavalla tavalla uusiin velvoitteisiin. Sopimukseen liittyminen mahdollistaa mm. yksittäiseen hyvinvointialueeseen ja vuosittaiseen tarkasteluun sidottujen velvoitteiden välttämisen, kuten yli 250 neliömetriä lämmitettävien rakennusten korjaukset energiatehokkuudeltaan uutta vastaaviksi.
Sopimustoiminnan merkittävä höyty on energiatehokkuustoimien jaksottaminen 10-vuotiskaudelle, jolloin eri toimijat voivat eri vuosina saavuttaa kulloinkin tarkoituksenmukaiset säästöt. Olennaista on, että alueiden yhteenlasketuilla toimenpiteillä voidaan todentaa vähintään vastaava energiansäästö kuin rakennusten pakollisilla korjauksilla saavutettaisiin. Onnistumisen edellytyksenä on saada kaikki hyvinvointialueet mukaan sopimukseen vuoden 2026 aikana.
Liittymällä julkisen alan energiatehokkuussopimukseen hyvinvointialue voi käyttää energiatehokkuussopimuksen vuosiraportointia energiatehokkuuslain mukaisena energiankulutuksensa vuosiraportointina. Alueilta, jotka eivät syystä tai toisesta liity mukaan, vaaditaan laissa erillistä vuosiraportointia.
Julkisen alan energiatehokkuussopimus tarjoaa hyvinvointialueelle viitekehyksen ja käytännön tavan sisällyttää energiatehokkuus strategisiin suunnitelmiinsa, joita energiatehokkuuslaissa tarkoitetaan. Näin energiatehokkuus huomioidaan myös hyvinvointialueen pitkän aikavälin suunnittelussa, kuten strategioissa, energia- ja ilmastotyön suunnitelmissa ja erilaisissa toimenpideohjelmissa.
Energiatehokkuussopimuksella hyvinvointialue voi täyttää myös laissa annettuja edellytyksiä pakollisesta energianhallintajärjestelmästä ja energiakatselmuksesta vapautumisesta.
Energiatehokkuusarviointi otettava huomioon hyvinvointialueen julkisissa hankinnoissa
Myös energiatehokkuuslain julkisten hankintojen lukua täydennettiin direktiiviä vastaavaksi.
- Hyvinvointialueen on EU-kynnysarvot ylittävää hankintaa suunnitelleessaan sovellettava energiatehokkuus ensin -periaatetta, eli arvioitava kustannustehokkaita energiatehokkuusratkaisuja hankinnan toteuttamiseksi.
- Rakennusurakan, rakennukseen liittyvän palveluhankinnan tai muun palveluhankinnan toteuttamista suunnitellessaan hyvinvointialueen on arvioitava mahdollisuus hyödyntää energiapalvelusopimuksia. Niiden ideana on, että investointi voidaan maksaa saavutetuilla energiansäästöillä.
Lisätietoja energiatehokkuuslain soveltamisesta julkisiin hankintoihin on luettavissa Julkisten hankintojen neuvontayksikön sivuilla.
Energiatehokkuus ensin -periaate
Energiatehokkuus ensin -periaate tarkoittaa, että energian säästäminen ja tehokas käyttö huomioidaan päätöksenteossa ennen muita ratkaisuja.
Se ei tarkoita, että energiatehokkain vaihtoehto on pakko valita. Vaihtoehtojen vaikutukset on kuitenkin selvitettävä ja dokumentoitava. Suurissa hankkeissa on lisäksi tehtävä erillinen energiatehokkuusselvitys.
Hyvinvointialueiden energiankulutuksen raportointi täsmentyy
Hyvinvointialueen on jatkossa toimitettava Energiavirastolle tiedot edeltävän kalenterivuoden energiankulutuksestaan viimeistään 30.4. Velvoite on voimassa jo vuonna 2026, mutta se voidaan täyttää julkisen alan energiatehokkuussopimuksen (JETS) raportoinnilla.
Tiedot raportoidaan Energiaviraston asiointipalveluun.
Energiatehokkuus täydennetään mukaan pitkän aikavälin suunnitelmiin
Päivitetyn energiatehokkuuslain mukaan hyvinvointialueiden on otettava energiatehokkuus huomioon myös pitkän aikavälin suunnittelussaan ja sisällytettävä energiatehokkuustoimenpiteet olemassa oleviin suunnitelmiin. Velvoite voidaan täyttää julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) sisältyvällä toimintasuunnitelmalla.
Hyvinvointialueet ovat yhdessä Maakuntien tilakeskuksen kanssa kevään 2026 aikana laatineet yhteisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelman mallipohjan, jota jokainen alue täydentää oman organisaationsa tiedoilla.
Rakennusten ostamisessa ja vuokraamisessa huomioitava energiatehokkaat vaihtoehdot
Energiatehokkuuslain mukaan hyvinvointialue voi ostaa vain sellaisia olemassa olevia rakennuksia tai tehdä uusia vuokrasopimuksia vain sellaisista olemassa olevista rakennuksista, jotka täyttävät rakentamislain lähes nollaenergiarakennuksen ja energiatehokkuuden vaatimukset. Lisäksi kohteilla pitää olla lain mukainen energiatodistus.
Lakia tarvitsee kuitenkin noudattaa vain, jos se on mahdollista kustannustehokkuuden, taloudellisen toteutettavuuden, laajemman kestävyyden, teknisen soveltuvuuden sekä riittävän kilpailun kannalta. Lisäksi vaatimuksista voi poiketa maanpuolustus- ja turvallisuusperusteella.
Energianhallintajärjestelmät käyttöön hyvinvointialueiden yrityksissä
Energiahallintajärjestelmän käyttöönottovelvoite laajeni yrityksiin, joiden keskimääräinen energian loppukulutus on ollut yli 23 600 MWh/vuosi edellisen kolmen kalenterivuoden aikana. Hyvinvointialueiden konserneissa tällaisen sertifioidun energiahallintajärjestelmän käyttöönottovelvoite on esimerkiksi alueiden kiinteistöyhtiöillä.
Energianhallintajärjestelmällä tarkoitetaan yleisesti organisaation toimintatapaa ja siihen liittyvää järjestelmää, joiden avulla energiaa käytetään suunnitelmallisesti, energiankäyttöä seurataan ja energiatehokkuutta parannetaan jatkuvasti. Järjestelmä sisältää prosessit, vastuut ja työkalut, joilla varmistetaan, että energian käyttöä mitataan, analysoidaan ja kehitetään tavoitteiden mukaisesti.
Energiatehokkuuslain velvoite voidaan täyttää ainakin alla seuraavilla sertifioiduilla energianhallintajärjestelmillä:
- ISO 50001 – kansainvälinen, sertifioitava energianhallintastandardi
- ETJ+ – suomalainen energianhallintajärjestelmävaatimusmalli, jota voidaan käyttää myös sertifioituna
Energiaviraston tulkinnan mukaan energianhallintajärjestelmän käyttöönottovelvoitteesta voidaan vapautua ainakin seuraavissa tapauksissa:
- sertifioitu ISO 14001 + lakisääteinen energiakatselmus
- sertifioitu ISO 14001 + energiatehokkuussopimus + ETJ+
Lisätietoa energianhallintajärjestelmistä on saatavilla mm. Motivan verkkopalvelusta.
Energiakatselmukset tehtävä myös pienissä ja keskisuurissa hyvinvointialueiden yrityksissä
Energiakatselmusvelvoite laajeni yrityksiin, joiden keskimääräinen energian loppukulutus on ollut edellisen kolmen kalenterivuoden aikana yli 2 700 MWh/vuosi. Hyvinvointialueiden konserneissa tällainen energiakatselmusvelvoite on esimerkiksi alueiden kiinteistöyhtiöillä.
Päivitetyn energiatehokkuuslain myötä suuret yritykset jatkavat energiakatselmuksiaan neljän vuoden välein. Pienten ja keskisuurten yritysten on tehtävä ensimmäinen energiakatselmuksena 11.10.2026 mennessä.
Energiaviraston tulkinnan mukaan yrityksen energiakatselmusvelvoitteesta voi kuitenkin vapautua, jos yrityksellä on käytössä jokin seuraavista:
- sertifioitu ISO 50001
- sertifioitu ETJ+
- sertifioitu ISO 14001 + ETJ+
- energiatehokkuussopimus + ETJ+
Energiapalvelusopimuksella (EPC/ESCO) yritys voi vapautua velvoitteista siltä osin, kuin energian loppukulutus on sopimuksen piirissä.
Yrityksen energiakatselmukseen ei voi sen pakollisuuden takia saada energiatukea. Vapaaehtoisiin energiakatselmuksiin ja ns. syväselvityksiin voi sen sijaan saada energiatukea, jos hakija on liittynyt energiatehokkuussopimukseen.
Lisätietoja
- Energiaviraston verkkosivuilta
- Motivan verkkosivuilta
- Maakuntien tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Joel Laaksolta
Katso myös
- Hyvinvointialueet ensimmäistä kertaa mukaan kansalliseen sopimukseen energiatehokkuudesta
- Energiatehokkuussopimus tuo hyvinvointialueille tukea ja työkaluja
Jaa sosiaalisessa mediassa