Pelastusasemien kansallinen tilakonsepti julkaistu

maanantai 16.11.2026 | tilakonseptit, asiakaskokemuksia, kehittäminen

Kuva: Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Pelastusasemien kansallinen tilakonseptityö on saatu maaliin. Konseptin tavoitteena on nopeuttaa pelastusasemien suunnittelua, optimoida niiden tilojen mitoittamista ja vähentää kalliiden lisä- ja muutostöiden riskiä. Uusin tilakonsepti, kuten muutkin tähän mennessä Maakuntien tilakeskuksen julkaisemat konseptit, on nyt kaikkien hyvinvointialueiden hyödynnettävissä maksutta.

”Koska pelastusasemia rakennetaan tai peruskorjataan suhteellisen harvoin, aiemmin jokainen hanke aloitettiin käytännössä tyhjästä. Siksi monet törmäsivät samoihin kompastuskiviin.” Näin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen pelastuslaitoksen palopäällikkö Mika Viertola kuvaa lähtötilannetta, jota pelastusasemien tilakonseptityöllä lähdettiin porukalla korjaamaan.

Eri tilakonseptiprojekteissa alussa asti mukana ollut Maakuntien tilakeskuksen suunnittelupäällikkö Senja Karjalainen kertoo, että konseptin taustalla oli suuri määrä hyvinvointialueilla jo valmiiksi tehtyä työtä, jota yksittäisen alueen olisi kuitenkin ollut raskasta tai jopa mahdotonta koota yhteen omin päin.

”Jos jokaisella alueella tuotetaan samaa tietoa, siinä on valtavasti päällekkäistä työtä. Siksi tartuimme toimeen ja mietimme yhdessä ratkaisuja kaikkien alueiden kesken. Jokainen konseptointityöhön osallistunut asiantuntija on tuonut oman kortensa kekoon”, Karjalainen kuvailee.

”Ennen rakennushankkeet olivatkin eräänlaisia oppimistapahtumia kaikille: tilaajalle, sopimusarkkitehdille, rakentajille ja niiden edelleen. Nyt saimme kirjoitettua käsikirjan, jonka ansiosta tilojen käyttäjät, suunnittelijat sekä rakennus- ja muutostöiden tilaajat puhuvat samaa kieltä”, Viertola jatkaa.

Konsepti lyhentää työtä jo alkuvaiheessa

Viertola nimeää konseptin ensimmäiseksi hyödyksi ajan. Käytössä on nyt valmis runko pelastusaseman tilasuunnittelulle, osittain jopa huonekohtaisesti:

”Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että hankkeessa voitetaan konseptia käyttämällä heti kuukausi tai puolitoista. Käyttäjät voivat hahmotella tarpeitaan jäsennellysti etukäteen, joihin suunnittelija taas voi vastata suoraan luonnoksillaan”, hän sanoo.

Karjalainen täydentää, että aika on rahaa. Nopeampi suunnittelu tarkoittaa siis pienempiä suunnittelukustannuksia. Myös käyttäjien työaikaa säästyy, kun alusta asti on selkeä käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä.

Valmis huonetilaohjelma ja yllätykset minimiin

Pelastusaseman tilakonsepti kattaa kaksi rakennustyyppiä: päivystävän pelastusaseman ja sopimuspalokunnan rakennukset. Konseptissa on huomioitu myös tapaus, jossa molemmat toimivat samassa rakennuksessa osittain yhteisissä tiloissa.

”Tavoitteenamme on saada hyvinvointialueille terveitä, turvallisia ja tarkoituksenmukaisia tiloja. Tilakonseptin lisäksi julkaisimme myös Excel-muotoisen huonetilaohjelman, jota jokaisella hyvinvointialueella voidaan hyödyntää pohjana ja tehdä siihen tarvittavat muutokset. Alusta ei siis enää tarvitse aloittaa. Excel toimii myös tarkistuslistana, mitä tiloja vähintään tarvitaan”, Karjalainen kertoo.

Viertola lisää, ettei konsepti tietenkään ratkaise kaikkea. Esimerkiksi tontti, sen muoto ja pelastuslaitoksen oma toiminta muokkaavat aina lopullista ratkaisua.

”Suunnitelmien pohjaksi ja tilojen perusratkaisuiksi konsepti on minusta äärettömän hyvä. Saimme yhteisessä konseptointityössä Suomen parhaat käytännöt jalostettua paperille havainnekuviksi ja luonnospohjiksi”, hän sanoo hymyillen tyytyväisenä.

Viertolan mukaan rakennusprojektien kalleimmat kompastuskivet ovat usein erikoistiloissa: ”Perustilat, kuten ruokailutila, ovat aika vakioita. Mutta erikoistiloissa kustannukset pomppaavat helposti, jos ratkaisua ei ole mietitty valmiiksi.”

Esimerkiksi hän nostaa hengitysilmapullojen korkeapainetäyttötilan, jolle tarkastuslaitos asettaa tarkat vaatimukset. ”Sen tilan suunnittelussa on kompastuttu monta kertaa. Suunnittelijoille asia on voinut olla uusi, emmekä me käyttäjät ole osanneet kertoa tarkoista vaatimuksista. Monella asemalla neliöistä on maksettu kalliisti, kun tilaa on jouduttu korjaamaan lisätöinä käyttöönottotarkastusten jälkeen”, hän kertoo.

Karjalainen täydentää, että vastaavia esimerkkejä ovat usein tekniikan vaatimat laitetilat, joille on tiukat vaatimuksensa muun muassa niin rakennuksen sijoittamisesta kuin kulunvalvonnastakin. Nyt valmistuneen konseptin tekniset ratkaisut onkin tarkastutettu huolella talotekniikan asiantuntijoilla.

”Turvallisuus- ja tietoturvanäkökohdat, kuten lukitukset ja piha-alueen kulunvalvonta, on huomioitu tilakonseptissa. Ja kuten kaikki tiedämme, näiden merkitys kasvaa koko ajan.”

Kuva: Pohjois-Karjalan hyvinvointialue. Kuvaa on muokattu tekoälyllä.

Hyötyä myös peruskorjauksissa

Pohjois-Karjalassa pelastusaseman tilakonsepti on otettu käyttöön heti esimerkiksi Heinäveden ja Kontiolahden uusissa pelastusasemahankkeissa sekä muutamissa peruskorjauskohteissakin.

”Peruskorjaushankkeissa esimerkiksi kulunvalvontaa ja puhdas–likainen-tila-ajattelua voi viedä aina muutaman pykälän parempaan suuntaan. Samoin konseptia voi hyödyntää erikoistilojen kalustamisen ratkaisuissa”, Viertola sanoo.

Karjalainen pohtii, onko hyvinvointialueilla nyt kevyempi olo käynnistää hankkeita. Viertola vastaa, että on. ”Kaikkea ei tarvitse keksiä alusta, kun malliratkaisut ovat valmiina. Niitä voi peilata omaan toimintaan ja kysyä, miksei pelastusammattilaisten yhdessä miettimät ratkaisut toimisi meilläkin.”

Karjalainen nostaa samalla esille asian merkityksen valtakunnallisella tasolla: Hyvinvointialueiden käytössä on noin 10,5 miljoonaa neliömetriä tiloja, joiden yhteenlasketut tilakustannukset vuodessa ovat reilut kaksi miljardia euroa. Pienilläkin parannuksilla tilatehokkuudessa on siis valtakunnallisella tasolla suuri taloudellinen vaikutus.

Puhdas paloasema suojaa pelastajien terveyttä

Yksi uuden tilakonseptin keskeisistä periaatteista on niin sanottu puhdas paloasema. Sen tavoitteena on vähentää pelastajien altistumista savukaasuille ihon ja hengitysteiden kautta.

”Kun tullaan rakennus- tai maastopalon sammutuksesta, likaisten varusteiden, kaluston ja letkujen puhdistus, säilytys ja huolto pitää järjestää niin, ettei nokea kanneta aseman jokaiseen nurkkaan. Tilat jaetaan likaisiin, puolilikaisiin ja puhtaisiin”, Viertola selventää.

Tutkimustiedon lisääntyessä tietoisuus puhtaasta paloasemasta on noussut vahvasti esiin. Kansallisessa tilakonseptissa periaate on huomioitu muun muassa tilojen sijoittelussa ja kulkureiteissä Karjalainen huomauttaa ja toteaa, että konseptikäsikirja toimii myös yleissivistävänä lähteenä.

”Kyllä. Jos googlettaa puhdasta paloasemaa, suomenkielistä aineistoa löytyy aika vähän. Nyt kun lukaisee julkaistun konseptin ensimmäiset 35 sivua, saa hyvän käsityksen siitä, mistä toimintamallissa on kyse”, vinkkaa Viertola, jolla on kokemusta myös kansainvälisestä pelastustoimesta ja sen yhteistyöverkostoista.

Yhteinen työ jatkuu

Pelastusaseman tilakonsepti on yhteinen pohja, jota kehitetään käyttökokemusten perusteella. ”Mitä laajempi joukko konseptiin tutustuu, sitä paremmin sen hyödyt saadaan käyttöön. Palautetta antamalla pääsee vaikuttamaan jatkuvaan kehitystyöhön”, Karjalainen sanoo.

Maakuntien tilakeskus kerää hyvinvointialueilta palautetta konseptin käytöstä ja esittelee uusia ajatuksia työpajoissa ja erilaisissa verkostoissa. Viertola nostaa hattua hyvinvointialueiden ja pelastuslaitosten aktiivisuudelle jo konseptin rakennusvaiheessa. ”Keskustelu oli vilkasta, ja asioita haastettiin puolin ja toisin”, hän kertoo.

”Emme millään olisi pystyneet tuottamaan näin laadukasta aineistoa tässä laajuudessa ilman alueiden kokoamia lähtötietoja. Hyvinvointialueiden halu luovuttaa tekemäänsä hyvää työtä kansalliseen konseptiin on erittäin tärkeää”, hän painottaa.

Viertola toivoo, että konsepti tavoittaa myös hyvinvointialueiden kiinteistöyksiköt, jotka toimivat hankkeissa yleensä tilaajina tai rakennuttajina. Hänen viestinsä hyvinvointialueille on selvä:

”Miksi keksiä pyörää uudelleen, kun ratkaisut ovat alallamme hyvin pitkälti samantyyppisiä? Muokataan mukaan sitten vain ne meidän alueen toiminnan pienet erityistarpeet. En oikein keksi syytä, miksi tähän tilakonseptiin ei kannattaisi tutustua.”

Hyvinvointialueen edustaja, näin tutustut valtakunnallisiin tilakonsepteihin:

  • Pelastusasemien kansallinen tilakonsepti, vastaanotto- ja potilashuoneiden kansalliset suunnitteluperiaatteet sekä ikäihmisten ja vammaisten asumispalveluiden konseptisuunnitelmat ovat saatavilla maksutta Maakuntien tilakeskuksen Oma tila -palveluportaalissa.
  • Tilakonseptien lisäksi Oma tilasta voi ladata myös tilakonseptien liitteet erillisinä tiedostoina.
  • Jos olet uusi Oma tilan -käyttäjä, rekisteröidy palveluportaaliin Maakuntien tilakeskuksen kotisivujen yläosan punaisesta Oma tila -painikkeesta. Oman organisaatiosi yhteyshenkilö varmistaa käyttöoikeutesi, minkä jälkeen saat pääsyn materiaaleihin.
  • Hankkeen suunnittelijat saavat konseptin käyttöönsä tilaajana toimivalta hyvinvointialueelta.

Lisätietoja

Katso myös

 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa