Päijät-Hämeen keskussairaalan uudisrakennus etenee. Kuva: Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Maakuntien tilakeskus kehittää yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa kiinteistöjen ylläpidon johtamisjärjestelmää. Järjestelmä kokoaa yhteen hajallaan olevat kiinteistöjen huolto- ja kunnossapitotiedot, tukee ennakoivaa ylläpitoa ja parantaa kustannustehokkuutta. Sen tavoitteena on varmistaa hyvinvointialueiden asukkaille ja työntekijöille terveet ja turvalliset toimitilat, jotka tukevat hyvinvointialueiden ydintehtäviä. Yksi ensimmäisistä ylläpidon johtamisjärjestelmän käyttöönottajista vuonna 2026 on Päijät-Hämeen hyvinvointialue.
”Hyvinvointialueilla on laaja ja monimuotoinen kiinteistökanta, jonka ylläpidon tiedot ovat useilla alueilla vielä hajallaan. Tämä tekee suunnittelusta haastavaa ja lisää kustannusriskejä. Lisäksi kohteiden – saati alueiden – vertailu on mahdotonta”, taustoittaa Maakuntien tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Marika Kyrklund käynnissä olevaa järjestelmähankintaa. Järjestelmä ratkaisee haasteita kokoamalla tiedot yhteismitallisesti yhteen.
”Tavoitteenamme on rakentaa järjestelmä, joka tuo ennakoitavuutta ja tehokkuutta kiinteistöjen ylläpitoon. Kun tieto on yhdessä paikassa, toimintaa voidaan johtaa tiedolla ja varmistaa tilojen turvallisuus ja terveellisyys. Tietoa voidaan myös jatkojalostaa, jolloin päätöksenteko voidaan perustaa aina parhaaseen saatavilla olevaan tietoon”, Kyrklund visioi.
Järjestelmä integroituu Maakuntien tilakeskuksen hyvinvointialueille lakisääteisesti tuottamaan Modulo-tilatietopalveluun. Tämä takaa muun muassa yhtenäisen kohdehierarkian ja alueiden kesken vertailukelpoisen raportoinnin.
Hyödyt hyvinvointialueille
- Ennakoitavuus: Pitkän aikavälin kustannusten ja resurssien suunnittelu selkeytyy, yhtenäiset mittarit edesauttavat vertailtavuutta.
- Yhtenäiset tavat toimia: Tukee valmiiden mallien hyödyntämistä sekä suunnitelmallista ja strategista kiinteistöjen ylläpitoa.
- Turvalliset ja terveelliset tilat: Hyvinvointialueen käytössä olevat tilat pysyvät kunnossa ja käyttäjille – niin työntekijöille kuin asiakkaille – turvallisina.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella suuret odotukset ylläpidon johtamisjärjestelmälle
Yksi ensimmäisistä kiinteistöjen ylläpidon johtamisjärjestelmän yhteishankintaan ja -kehittämiseen ilmoittautunut hyvinvointialue oli Päijät-Häme. Järjestelmälle on asetettu merkittävä rooli kiinteistöjen ylläpidon kehittämisessä ja arjen sujuvoittamisessa.
”Tavoitteenamme on, että saamme kiinteistöjen huollon ja kunnossapidon suunnitelmat ja muut aineistot helposti luettavassa muodossa jokaisesta käytössämme olevasta kiinteistöstä”, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen rakennuttamispalveluiden päällikkö Kalle Bergholm sanoo. Bergholmin mukaan järjestelmä tuo merkittäviä hyötyjä koko kiinteistön elinkaaren huomioivaan ylläpitoon:
”Jos saamme yhdestä järjestelmästä yhdellä näkymällä tiedon siitä, paljonko tarvitsemme kunnossapitoon rahaa vaikkapa vuonna 2033, toimintamme ennakoitavuus helpottuu merkittävästi. Voimme suunnitella kunkin kiinteistön ja koko kiinteistökantamme ylläpidon elinkaariviisaasti.”
Päijät-Hämeen kiinteistökanta koostuu pääasiassa pelastus- ja terveysasemista sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimitiloista. Keskeistä on tietojen yhdistäminen.
”Perimme pääosan hyvinvointialueemme tiloista kunnilta, joilla kullakin oli omat tapansa operoida kiinteistöjä. Nyt hyvinvointialueen huolto- ja kunnossapitohenkilöstön täytyy hallita useita eri järjestelmiä sen mukaan, missä kohteessa kulloinkin toimitaan. Jatkossa saamme yhdestä järjestelmästä kaikki tarvitsemamme tiedot”, Bergholm kertoo.
Reaktiivisesta toiminnasta kohti suunnitelmallisuutta
Ylläpidon johtamisjärjestelmä mahdollistaa siirtymisen proaktiiviseen kiinteistöjohtamiseen. Kun järjestelmä tuo suunnitelmallisuutta, se helpottaa resurssien ja kustannusten hallintaa sekä parantaa käyttäjäkokemusta.
”Järjestelmän avulla voimme esimerkiksi tunnistaa toistuvia vikatilanteita, seurata niiden kehittymistä ja suunnitella korjaustoimenpiteet ajoissa. Käytännön esimerkkinä voisi olla kriittinen laitehäiriö sairaalassa. Kun samasta laitehäiriöstä saadaan säännöllisesti vikailmoituksia, päästään puuttumaan juurisyyhyn ja korjaamaan vika ajoissa ennen isompaa vaikutusta toimintaan”, kertoo Kyrklund.
Myös Bergholm korostaa toimivan järjestelmän merkitystä arjessa: “Kun käytössämme on toimivat ja turvalliset tilat, niihin on helppo saada töihin osaavaa henkilökuntaa. Mitä vähemmän järjestelmiä on, sitä nopeammin hyödymme myös käyttöönotettavasta järjestelmästä. Dataa ei tarvitse lähteä onkimaan monesta eri paikasta, vaan voimme nopeasti lähettää korjauskeikalle oikeat henkilöt ja oikeat työvälineet. Tämä tuo kustannustehokkuutta.”
Yhteistyö tuo vertailukelpoisuutta ja lisäresursseja
Hyvinvointialueiden kiinteistöjen ylläpidon johtamisjärjestelmän hankinta aloitettiin syksyllä 2025. Järjestelmän käyttöönottoprojektit on tarkoitus aloittaa viiden ensimmäisen hyvinvointialueen kanssa vuoden 2026 aikana. Maakuntien tilakeskus on luvannut räätälöidä kunkin projektin alueen tarpeiden ja resurssien mukaisesti, jotta ratkaisu aidosti vastaa arjen tarpeita ja huomioi kuitenkin yhtenäiset toimintamallit.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue huomasi omien tarpeidensa määrittelyssä yhteistyön voiman: ”Olimme jo käynnistämässä omaa hankintaa, kun kuulimme Maakuntien tilakeskukselta, että muutkin hyvinvointialueet pohtivat uuden järjestelmän hankkimista. Oivalsimme, että projektia voisikin viedä eteenpäin yhdessä tuumin”, Bergholm muistelee.
”Yhteinen tarvemääritys toi vielä mukanaan yhtenäisiä näkemyksiä järjestelmän käytölle ja alueiden vertailtavuudelle. Kun tulevaisuudessa eri puolilla Suomea hyvinvointialueet tuottavat samanlaista dataa, on mahdollista nähdä, millaisia huolto-, korjaus- ja ylläpidon toimenpiteitä alueilla on ja millaisia kustannuksia ne aiheuttavat – myös tulevina vuosina”, Kyrklund kertoo. Tämä sopii erinomaisesti Maakuntien tilakeskuksen toimitila- ja kiinteistöhallinnon rooliin, jonka yksi keskeisistä tehtävistä on kehittää ja jalkauttaa yhteisiä prosesseja, mittareita ja toimintamalleja hyvinvointialueiden käyttöön.
Hyvinvointialueiden toimitilojen kustannukset vuonna 2024 olivat yhteensä 2,2 miljardia euroa. Jos toimintaa ei kehitettäisi ja jatkettaisiin nykyisillä toimintatavoilla, kustannukset saattaisivat nousta vuoteen 2032 mennessä jopa kolmanneksen.
Lisätietoja
- Maakuntien tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Marika Kyrklundilta
- Maakuntien tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Joel Laaksolta
Katso myös
- VERKOSTO: Kiinteistöjen ylläpito
- Hyvinvointialueille kehitteillä yhteisiä ylläpidon prosesseja ja toimintamalleja
- Asiantuntija esittelyssä: asiakkuuspäällikkö Marika Kyrklund
- Asiantuntija esittelyssä: asiakkuuspäällikkö Joel Laakso
Jaa sosiaalisessa mediassa