Hyvinvointialueet, HUS-yhtymä ja Helsingin kaupungin sotepe-toimiala ovat yhdessä laatineet valtakunnallisen kiinteistö- ja toimitilastrategian mallin. Työ toteutettiin yhteistyössä Maakuntien tilakeskuksen kanssa, joka toimii hyvinvointialueiden lakisääteisenä toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskuksena. Ensimmäisenä mallia on soveltanut käyttöönsä Pohjois-Karjalan hyvinvointialue.
Mallin tavoitteena on yhtenäistää hyvinvointialueiden kiinteistöjohtamista ja helpottaa strategiatyötä. Samalla hyödynnetään maan parhaiksi todettuja käytäntöjä ja sitoutetaan tilojen käyttäjät yhteisiin tavoitteisiin. Tämä tukee myös vastuullisuustavoitteita, mahdollistaa hyvinvointialueille 300 miljoonan euron säästöt tilakustannuksiin ja edistää Suomen hiilineutraalisuustavoitetta vuoteen 2035 mennessä.
”Jokaisella hyvinvointialueella tulisi olla kiinteistö- ja toimitilastrategia. Sen avulla määritellään, miten alue käyttää, hallinnoi ja ylläpitää tilojaan vastuullisesti ja kustannustehokkaasti nyt ja tulevaisuudessa. Tarkoituksena onkin myös ennakoida tulevia tilatarpeita ja varmistaa, että tilat tukevat tehokasta ja vaikuttavaa palvelutuotantoa”, summaa Maakuntien tilakeskuksesta hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilastrategioihin erikoistunut Pauliina Haro.
Voit suurentaa kuvaa painamalla kahdesti Ctrl-näpppäintä kuvan päällä.
Kiinteistö- ja toimitilastrategian malli koostuu viidestä osa-alueesta. Mallin ensimmäisessä osassa on kuvattu tilojen käytön ja hallinnan visio, eli miten ja millaisia tiloja hyvinvointialue käyttää tulevaisuudessa. Toinen osa keskittyy tilojen käytön ja hallinnan periaatteisiin, eli miten eri yksiköiden työntekijät toimivat, jotta visio toteutuu. Kolmannessa osassa esitellään visiota ja periaatteita tukevat tavoitteet, neljännessä konkreettiset toimenpiteet. Mallin viidennessä osassa kootaan mittarit, joilla mitataan tavoitteiden saavuttamista.
”Hyvinvointialueiden tavoitteena oli luoda ja kuvata ensin tämä valtakunnallinen malli ja valtakunnalliset kiinteistöjen hallinnan ja käytön periaatteet. Näiden avulla nopeutetaan merkittävästi strategiaprosessia, vaikka jokaisella alueella onkin omat lähtökohtansa. Laadimme Maakuntien tilakeskuksessa myös valmiita malliasiakirjoja, joita hyvinvointialueet voivat hyödyntää etenkin strategian jalkauttamiseen ja eri osapuolten sitouttamiseen”, Haro kertoo.
Voit suurentaa kuvaa painamalla kahdesti Ctrl-näpppäintä kuvan päällä.
Yhteisen kiinteistö- ja toimitilastrategiamallin lisäksi 23 alueen yhteistyönä syntyivät hyvinvointialueiden tilojen käytön ja hallinnan periaatteet. Työ ei ollut aivan pienitöinen. Kaikkien osapuolten kuuleminen, ajatusten vaihto ja lopulta yhteisen punaisen langan määrittely olivat kuitenkin vaivan arvoisia.
”Kun työhön osallistuivat kaikki hyvinvointialueet, on kaikissa näissä organisaatioissa nyt yhteinen intressi käyttöönottaa malli ja toimintaperiaatteet niin tilojen käyttäjien kuin tilayksikön kesken. Tarjoamme Maakuntien tilakeskuksessa myös lisäkäsipareja kiinteistö- ja toimitilastrategian laatimiseen, jalkauttamiseen ja muutosjohtamiseen, jos jollain alueella esimerkiksi resurssit ovat vähissä”, Haro lupaa.
Lisätietoja
Katso myös
- Toimintatavalla 30 prosentin vaikutus tilatarpeisiin
- Hyvinvointialueiden tilainvestointitarve jopa 5,3 miljardia euroa
- Tähtäimessä 300 miljoonan euron säästöt – uusia työkaluja alueiden toimitilajohtamiseen
Jaa sosiaalisessa mediassa