Hyvinvointialueiden osallistuminen julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) on edennyt vuoden 2026 aikana merkittävästi. Maakuntien tilakeskus tukee hyvinvointialueita sopimuksen toimeenpanossa sekä yhteisten toimintamallien, raportoinnin ja energiatehokkuustyön kehittämisessä.
Valtaosa hyvinvointialueista jo mukana JETSissä
Syyskuun 2026 alussa 13 hyvinvointialuetta oli liittynyt hyvinvointialueiden ensimmäiseen julkisen alan energiatehokkuussopimukseen. Lisäksi kolme aluetta oli hoitanut energiatehokkuuslain mukaisen raportointivelvoitteensa muuta kautta.
”Seitsemällä alueella liittyminen tai raportointitapa oli vielä ratkaistavana. Neljä näistä alueista oli ilmoittanut aikovansa liittyä sopimukseen, kun taas kolmen alueen toimintatavasta ei vielä ollut varmuutta”, kertoo Maakuntien tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Joel Laakso, joka vastaa hyvinvointialueiden kiinteistöjen kestävän kehityksen verkostosta.
”JETS tarjoaa hyvinvointialueille yhteisen toimintamallin energiatehokkuuden kehittämiseen ja energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden täyttämiseen. Olemme Maakuntien tilakeskuksessa tukeneet alueita muun muassa liittymisprosessissa, energiatehokkuuden nykytilan arvioinnissa, energiatehokkuussuunnitelmien laadinnassa sekä vuosiraportointiin valmistautumisessa”, kertoo Laakso.
Yhteiset suunnitelmat ja mittarit tuottavat vertailutietoa päätöksenteon tueksi
Osana sopimuksen toimeenpanoa hyvinvointialueille on laadittu yhteinen energiatehokkuussuunnitelman pohja. Sen tarkoituksena on helpottaa ensimmäisen vuoden aikana laadittavan suunnitelman valmistelua ja tarjota yhtenäinen rakenne energiatehokkuustyön johtamiseen ja raportointiin.
Toimintasuunnitelmassa käsitellään muun muassa energiansäästötoimien tunnistamista, kulutusseurantaa, kiinteistöjen ylläpitoa, hankintoja, koulutusta, viestintää ja raportointia.
”Olemme hyvinvointialueiden yhteisessä verkostotyössä kehittäneet kaikille alueille yhteisiä mittareita, toimintamalleja ja raportointikäytäntöjä. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee energiatehokkuustyön johtamista, säästöjen tunnistamista sekä päätöksentekoa kiinteistökannasta”, Laakso sanoo.
Verkostossa on tarkasteltu myös mahdollisuuksia vertailla samankaltaisia rakennuksia, energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutuksia sekä kulutuksen kehitystä erilaisissa skenaarioissa. Lisäksi esiin on noussut tarve jalostaa tiedon hyödyntämistä käytännön päätöksenteon tueksi.
Valmistautumista tuleviin velvoitteisiin vuoteen 2035 asti
Yhteistyössä on tarkasteltu myös energiatehokkuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon vaikutuksia. Keskusteluissa on tunnistettu tarve hallita nykyistä kattavammin rakennusten perustietoja, energiatodistuksia sekä energiatehokkuustoimenpiteiden suunnittelua ja raportointia.
”JETS-sopimuksen ja siihen liittyvien toimintamallien tavoitteena on tukea hyvinvointialueita näihin velvoitteisiin valmistautumisessa sekä energiatehokkuustyön pitkäjänteisessä kehittämisessä”, tiivistää Laakso.
Maakuntien tilakeskus toimii yhtenä julkisen alan energiatehokkuussopimuksen allekirjoittajista yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliitto ry:n kanssa. Sopimuskausi jatkuu vuoteen 2035 saakka, ja siihen on kutsuttu mukaan liityntäsopimuksilla kaikki hyvinvointialueet, HUS-yhtymä ja Helsingin kaupunki.
Edellisellä energiatehokkuussopimuskaudella (2017–2025) saavutettiin merkittäviä tuloksia. Sopimuksiin sitoutui 780 yritystä sekä 160 kuntaa ja kuntayhtymää, joiden energiankäyttö kattoi lähes 60 prosenttia Suomen energiankulutuksesta. Osallistujat toteuttivat yhteensä 34 500 energiatehokkuustoimenpidettä ja investoivat niihin yli 2,1 miljardia euroa.
Tehtyjen toimien ansiosta energiaa säästyi vuosittain 18,6 terawattituntia lähtötilanteeseen verrattuna, ja Suomen hiilidioksidipäästöt vähenivät jopa neljä miljoonaa tonnia vuodessa. Vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin perustuva toimintamalli on samalla auttanut Suomea saavuttamaan EU:n energiansäästövelvoitteet ilman erillistä kansallista sääntelyä tai muita velvoittavia ohjauskeinoja.
Lisätietoja
Katso myös
- Tulokset kauden 2017-2025 energiatehokkuussopimuksista
- Uuden energiatehokkuuslain vaikutukset hyvinvointialueiden toimitilajohtamiseen
- Muistutus hyvinvointialueiden energian loppukulutuksen raportoinnista
- Hyvinvointialueet ensimmäistä kertaa mukaan kansalliseen sopimukseen energiatehokkuudesta
- Maakuntien tilakeskuksen toimitusjohtaja: ”Vastuullisuus ja vaikuttavuus ovat osa arkeamme”
Tämän artikkelin laatimisessa on hyödynnetty tekoälyä. Sisällön on tarkistanut ja hyväksynyt Maakuntien tilakeskus.
Jaa sosiaalisessa mediassa