Maakuntien tilakeskuksen liiketoiminnan toimintaympäristö on muutoksessa. Avainasemassa ovat etenkin hyvinvointialueiden toiminnan muotoutuminen ja kehittäminen, mutta myös suuremmat trendit, kuten ilmastonmuutos ja varautumisen merkityksen kasvu.
Hyvinvointialueiden talouden tasapainottaminen ja sopeuttaminen ovat kriittisiä tekijöitä. Taloudelliset paineet vaikuttavat hyvinvointialueiden tilatarpeisiin, investointeihin ja
ylläpitoon sekä näihin liittyviin palveluihin. Maakuntien tilakeskuksen on kyettävä tukemaan tiedolla ja asiantuntijuudella hyvinvointialueita talouden tasapainottamisessa sekä kestävässä kehityksessä.
Hyvinvointialueiden väestön demografiset muutokset haastavat kaikkia alueita sijaintiin ja kokoon katsomatta. Alueilla palveluiden eriytyminen ja alueiden välinen erilaistuminen jatkuvat esimerkiksi väestön ikääntymisen ja muuttoliikkeiden seurauksena. Demografisten muutosten huomioiminen tilajohtamisessa edellyttää Maakuntien tilakeskukselta proaktiivista otetta palvelutarjontansa kehittämisessä.
Hyvinvointialueilla vaativan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot keskittyvät. Samalla myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluverkot tiivistyvät. Tämä asettaa uusia vaatimuksia Maakuntien tilakeskuksen palveluille ja tuotettavalle tiedolle, kuten tilatehokkuuden ja saavutettavuuden tarkemmalle mittaamiselle. Osansa toimintaympäristön muutokseen tuovat myös osaavan työvoiman saatavuuden vaikeutuminen sekä liikkuvien ja digitaalisten palveluiden roolin kasvaminen.
Hyvinvointialue- ja kuntarakenteiden uudistukset jatkuvat. Maakuntien tilakeskukselta muutos vaatii monitahoista yhteistyötä eri julkishallinnon toimijoiden kanssa. Vuosina 2024 ja 2025 yhteistyön tarpeen odotetaan näkyvän esimerkiksi kunnilta hyvinvointialueille vuokrattujen toimitilojen vuokrasopimusten ja vastuunjaon kohdalla, sillä näillä tiloilla on mittavasti korjausvelkaa eivätkä siksi enää kaikilta osin tarjoa houkuttelevia vaihtoehtoja alueiden tarpeisiin.
Poliittiset päätökset ja lakimuutokset voivat vaikuttaa merkittävästi Maakuntien tilakeskuksen toimintaan. Tilakeskus seuraa aktiivisesti poliittisia linjauksia ja mukauttaa tarvittaessa toimintaansa säilyttääkseen tehokkaan ja lainmukaisen roolinsa hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskuksena.
Maakuntien tilakeskus myös edistää omalta osaltaan Suomen nykyisen hallitusohjelman kirjauksia. Tällaisia ovat esimerkiksi julkisen sektorin tilaohjelman laatiminen, kiinteistöjen nykyistä tehokkaampi käyttö ja nykyisen kiinteistömassan huomioiva investointien ohjauksen kehittäminen.
Maakuntien tilakeskus tukee myös Suomen hallituksen pyrkimystä hiilineutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää aktiivisia toimia muun muassa tilojen energiatehokkuudessa ja ympäristöystävällisyydessä.
Korona-pandemian ja Ukrainan-sodan myötä kiinteistö- ja rakennusalalla on tapahtunut merkille pantava muutos varautumisessa. Kun epävarmuustekijät korostavat varautumisen merkitystä, Maakuntien tilakeskuksen liiketoiminnassa se näkyy esimerkiksi suhtautumisessa hyvinvointialueiden käytössä olevien toimitilojen omistamiseen ja vuokraamiseen sekä vuokranantajan kansallisuuteen.
Jaa sosiaalisessa mediassa