Kuva: Sitowise
Maakuntien tilakeskus on yhdessä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Sitowisen kanssa kehittänyt kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön yhtenäisen raportointimallin rakennusten kuntoluokitteluun ja korjausvelan laskentaan. Malli tarjoaa selkeästi määritellyn kuntoluokituskriteeristön sekä kevyen ja systemaattisen toimintatavan kerätä omistettujen ja vuokrattujen kohteiden kuntotietoja tehokkaasti ja hallitusti. Suurin etu heijastuu kansalaisten käytössä olevaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden palveluverkkoon.
”Hyvinvointialueiden kiinteistökanta on laaja, monimuotoinen ja jatkuvassa muutoksessa. Tilojen käytettävyyden, terveellisyyden ja kustannustehokkuuden varmistaminen edellyttää ajantasaista tietoa rakennusten kunnosta ja korjausvelasta”, taustoittaa Maakuntien tilakeskuksesta projektipäällikkönä toiminut Elina Loukonen.
Talvella 2025–2026 käynnistyneen kehitystyön tavoitteena oli vastata yhteen keskeiseen kysymykseen: miten voimme arvioida ja luokitella tehokkaasti ja yhtenevästi suuria kohdemääriä?
“Hyvinvointialueemme palvelutilaverkkoa tarkastellaan jatkuvasti erittäin aktiivisesti. Tarvitsemme päätöksenteon tueksi luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa kiinteistöjen nykytilasta. Esitimme Maakuntien tilakeskukselle, voisiko se pohtia meille ja muille hyvinvointialueille soveltuvaa tapaa kuntoluokitella käytössämme olevia tiloja. Samalla päätimme käynnistää pilottiprojektin, jossa voisimme testata, miten malli toimii”, kertoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tulosyksikköpäällikkö Kalle Bergholm.
Tällä hetkellä Maakuntien tilakeskuksen ylläpitämään ja kehittämään hyvinvointialueiden lakisääteiseen Modulo-tilatietopalveluun on kirjattu kuntotieto vain noin 64 prosentille kohteista. Vajavaisten tietojen lisäksi datan käsittelyä vaikeuttavat aluekohtaiset arviointiperusteet. Samalla myös aiemmin arvioitujen kohteiden tiedot edellyttävät säännöllistä uudelleenarviointia. Kartoitettavaa siis riittää.
Päijät-Hämeen pilotti luo yhtenäisen mallin kaikille hyvinvointialueille
Kehitysprojekti aloitettiin tiiviissä yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, Maakuntien tilakeskuksen ja kilpailutuksen kautta yhteistyökumppaniksi valikoidun Sitowisen kanssa. Päijät-Hämeen alueella sijainneiden kohteiden avulla uutta kehitettyä raportointimallia testattiin käytännössä aidossa ja monipuolisessa kiinteistöympäristössä.
“Halusimme tuoda kehitystyöhön mukaan konkreettisia kohteita, jotta mallista syntyy aidosti käytännön tarpeisiin vastaava ratkaisu”, kertoo Bergholm Päijät-Hämeestä.
Pilotin merkitys ulottuu kuitenkin yhtä aluetta laajemmalle. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kokemusten ja pilottitulosten pohjalta Maakuntien tilakeskus voi nyt tarjota kaikille Suomen hyvinvointialueille yhtenäisen tavan kuntoluokitella omia kohteitaan.
“Pilotin tärkein hyöty on se, että saimme rakennettua mallin, joka on skaalattavissa valtakunnallisesti. Näin kaikilla hyvinvointialueilla on mahdollisuus hyödyntää samaa luokitustapaa ja saamme alue-, YTA- ja kansallisella tasolla vertailukelpoista dataa”, toteaa tilakeskuksen Loukonen.
Kehitysprojektin käytännön toteuttajana ja työpajojen fasilitoijana toimineen Sitowisen näkökulmasta pilotointi oli erityisen tärkeää:
“Käytännön pilotointi oli ratkaiseva vaihe, jonka avulla saimme varmistettua, että malli toimii erilaisten rakennusten, omistusmuotojen ja kunnossapitohistorioiden kanssa. Uskomme, että tämä tekee mallista aidosti käyttökelpoisen kaikille hyvinvointialueille”, sanoo Sitowisen asiakkuusjohtaja Henri Heinä.
Kevyt ja systemaattinen malli nopeuttaa suurten kohdemäärien arviointia
Yksi projektin tuottamista keskeisistä hyödyistä on ollut kevyen ja systemaattisen toimintamallin luominen hyvinvointialueille. Malli mahdollistaa sekä omistettujen että vuokrattujen kohteiden kuntotiedon keräämisen tehokkaasti ja hallitusti.
“Tarvitsimme mallin, joka keskittyy olennaiseen ja mahdollistaa myös suurten kiinteistömassojen arvioinnin maltillisilla kustannuksilla ja erityisesti hyvinvointialuetta palvelevilla tiedoilla”, sanoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Bergholm.
“Hyvinvointialueiden kiinteistökannat ovat usein hyvin kirjavia — rakennusten ikä, kunto, omistuspohja ja kunnossapidon taso vaihtelevat merkittävästi. Kun arvioitavia kohteita on paljon, mallin täytyy olla samalla sekä riittävän kevyt että systemaattinen. Kehitimme raportointiprosessin, joka auttaa pitämään tiedon myös jatkossa ajan tasalla”, kuvaa Sitowisen Heinä.
Yhtenäiset kriteerit tekevät tiedosta vertailukelpoista
Projektin toinen merkittävä hyöty oli selkeästi määritellyn kuntoluokituskriteeristön luominen. Yhtenäinen kriteeristö mahdollistaa, että raportit ja data ovat vertailukelpoisia arvioijasta riippumatta.
“Aiemmin tietoa rakennuksen kunnosta saattoi olla aiempien organisaatioiden keräämällä mallilla tai edustajien hallussa. Nämä tiedot eivät välttämättä siirtyneet kiinteistökaupoissa tai vuokrasopimusmuutoksissa hyvinvointialueen käyttöön”, kertoo tulosyksikköpäällikkö Isto Kuolimo Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta.
Kun kriteerit ovat yhtenäiset, eri kiinteistöjen ja hyvinvointialueiden kuntoluokkia sekä korjausvelkaa voidaan vertailla luotettavasti.
“Tämä on keskeinen askel kohti kansallisesti yhtenäistä tilatiedon johtamista. Yhtenevä data auttaa tunnistamaan investointitarpeet ja priorisoimaan korjauksia tehokkaasti”, kertoo hyvinvointialueiden ja valtion omistaman toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskuksen Loukonen.
Ajantasainen koontitieto tukee strategista päätöksentekoa
Yhtenäisen mallin suurin hyöty näkyy päätöksenteossa. Hyvinvointialueet saavat ajantasaisen näkymän oman kiinteistökantansa kuntotasoon. Maakuntien tilakeskus taas voi muodostaa koontitietoa yhteistyöalue- ja koko maan tasoilla.
“Tarvitsemme vertailutietoa, jotta voimme tukea hyvinvointialueita palvelutilaverkon kehittämisessä ja tilakannan optimoinnissa. Ajantasainen tieto auttaa tekemään päätöksiä siitä, mistä tiloista voidaan luopua, mitä kannattaa korjata ja mihin investointeja tulee kohdistaa”, sanoo Loukonen.
”Yhtenäinen luokitus helpottaa hyvinvointialueen kiinteistöjen kehittämistä merkittävästi. Se tekee näkyväksi sen, missä kunnossa tilat todella ovat ja miten niitä kannattaa tulevaisuudessa hyödyntää”, toteavat hyvinvointialueen edustajat.
Lue myös
Lisätietoja
- Maakuntien tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Elina Loukonen
- Maakuntien tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Marika Kyrklund
Katso myös
- RAPORTTI: Hyvinvointialueiden tilakanta tiivistyy hitaasti
- Uuden energiatehokkuuslain vaikutukset hyvinvointialueiden toimitilajohtamiseen
- Maakuntien tilakeskuksen näkymät vuodelle 2026
Jaa sosiaalisessa mediassa