Kuntien yhdenvertaisuus hyvinvointialueiden toimitila-asioiden päätöksenteossa

torstai 01.06.2023 | Maakuntien tilakeskus, Hyvinvointialue, Näkökulmat

Maakuntien tilakeskukselta tiedusteltiin toukokuussa 2023, miten se näkee kuntien yhdenvertaisuuden toteutumisen hyvinvointialueiden palveluverkosta ja muista hyvinvointialueen tila-asioista tehtävissä ratkaisuissa.

Taustaksi huomioitiin kuntien erilaiset lähtökohdat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen uudistukseen sekä uudistuksen perustana oleva laaja säädöskokonaisuus, joka lähestyy tasapuolisuuden näkökulmaa yksilön yhdenvertaisista mahdollisuuksista saada laadukkaita sote- ja pela-palveluita.

Toimitilojen hallinnan keskeiset säädökset

Sote- ja pela-uudistukseen liittyy toimitilojen hallinnan kannalta muutamia keskeisiä säädöksiä:

  • Voimaanpanolain (616/2021) 22 §:ssä säädetään kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen toimitilojen siirtymisestä hyvinvointialueen hallintaan 1.1.2023 lukien. Hyvinvointialueen ja kunnan välillä solmitaan sosiaali- ja terveystoimen tai pelastustoimen käytössä olevien, kunnan omistamien toimitilojen hallinnasta vuokrasopimus siten, että se on voimassa niin sanotun 3+1-vuoden siirtymäajan. Jos kunta ei itse omista tiloja, vaan ne ovat sen hallinnassa toimitilojen hallintaan oikeuttavan sopimuksen perusteella, kunta siirtää sopimuksen hyvinvointialueelle 25 §:n mukaisesti.
  • Voimaanpanolain 32 §:n perusteella niin sanottuihin vapaaehtoisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin sovelletaan kunnille annettuja säädöksiä. Näihin kuntayhtymiin lukeutuisivat muun muassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) eli niin sanotun Paras-lainsäädännön säännösten mukaisesti perustetut kuntayhtymät. Kuntaa koskevien säännösten soveltaminen kuntayhtymiin tarkoittaa käytännössä, että hyvinvointialue vuokraa näiltä kuntayhtymiltä toimitilat samalla tavoin ja samoilla periaatteilla kuin kunnilta. Esimerkiksi kuntayhtymien vuokrasopimukset sopimukset siirtyvät riippumatta siitä, keneltä ja millä ehdoin tilat on vuokrattu. Poikkeuksen 25 §:n mukaisiin siirtyviin sopimuksiin muodostavat tietyt leasing-sopimukset, joissa vuokralainen sitoutuu lunastamaan tai osoittamaan ostajan vuokrattavalle kohteelle.
  • Voimaanpanolain (616/2021) 25 § perusteella siirtyvien sopimusten ehdot ja esimerkiksi irtisanomisajat vaihtelevat alkuperäisen sopimuksen sisällön mukaisesti. Joukossa on varmasti esimerkiksi 6 tai 12 kuukauden irtisanomisajalla olevia sopimuksia. Toisaalta siellä on myös pitkiä määräaikaisia sopimuksia, joiden sopimuskaudet siirtyvät niin kutsutun rajoituslain 548/2016 ehtojen puitteissa.

Tasapuolisuutta tavoitellaan yksilötasolla

Kuntien ja kuntayhtymien välillä on ollut merkittäviä eroja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluiden järjestämisen tavoissa, kustannuksissa, laadussa ja kattavuudessa jo ennen uudistusta. Uudistuksen lainsäädännöllä pyritäänkin nimenomaan varmistamaan yksilön yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet saada laadukkaita sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palveluita.

On kiistatonta, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpano luo toimitilojen hallinnan suhteen erilaisia olosuhteita ja tilanteita kuntiin ja kuntien välille. Näkemyksemme mukaan tilanteet vaihtelevat voimakkaasti eikä ole täysin yksiselitteisesti arvioitavissa, ovatko esimerkiksi voimaanpanolain 22 pykälän ns. 3+1-mukaiset sopimukset paremmassa asemassa kuin voimaanpanolain 25 pykälän mukaiset ns. siirtyvät sopimukset.

Omaisuusjärjestelyjen säädökset ovat olleet useaan otteeseen muun muassa perustuslakivaliokunnan arvioitavana lakien valmisteluvaiheessa. Perustuslaillinen näkökulma korostaa yksilön oikeuksia, yhdenvertaisuutta ja omaisuudensuojaa. Yhdenvertaisuuden tai omaisuudensuojan oikeudet eivät kuitenkaan rinnastu julkiseen toimijaan, kuten kuntaan, samalla tavalla kuin yksilöön.

Omaisuusjärjestelyissä säädösten lähtökohtana on ollut veronmaksajan kokonaisetu ja toisaalta kuntien tasapuolinen kohtelu siten, ettei omaisuusjärjestelyillä vaaranneta kuntien mahdollisuuksia vastata niille jäävien palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta rahoitusperiaatteen mukaisesti. Kuntien asemaa on turvattu muun muassa voimaanpanolain pykälässä 43, joka mahdollistaa kunnalle oikeuden hakea korvausta uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnalle aiheutuneista kustannuksista.

Maakuntien tilakeskuksen näkemys yhdenvertaisuudesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon aiheuttamien erilaisten toimitilahallinnan tilanteiden syntymistä ei voida pitää eriarvoisuutta luovina. Maakuntien tilakeskus ei tunnista lainsäädännöstä johdettuja vaatimuksia yhdenmukaistaa menettelyjä voimaanpanolain pykälien 22 (ns. 3+1) ja 25 (siirtyvät) sopimusten välillä.

Voimassa olevan ja vahvistetun lainsäädännön noudattamisen voidaan katsoa kokonaisuutena jopa parantavan yksilöiden yhdenvertaisuutta laadukkaiden sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palveluiden saatavuudessa.

Lisätietoja

 

Jaa sosiaalisessa mediassa