Maakuntien tilakeskuksen tekemän selvityksen mukaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiirit investoivat voimakkaasti rakennushankkeisiin, vaikka kehityksen ajateltiin jo kääntyvän laskuun pari vuotta sitten. Hankkeita on käynnissä tai suunnitteilla eri puolella Suomea liki 5 miljardin euron arvosta. Investointipaine säilynee saman suuruisena koronakriisistä huolimatta.
Maakuntien tilakeskus teki alkuvuodesta 2020 selvityksen sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien tilainvestoinneista Suomessa. Selvityksen mukaan piireillä on käynnissä tai suunnitteilla noin 170 rakennushanketta, joiden yhteenlaskettu arvo on liki 5 miljardia euroa. Edellinen selvitys aiheesta valmistui vuonna 2018, jolloin investointien arvo oli lähes saman suuruinen.
– Olimme vuonna 2018 siinä uskossa, että vuosi 2020 olisi ollut investointien huippuvuosi. Rakennushankkeita on kuitenkin alkanut 2019 tai alkamassa vuonna 2020 enemmän kuin aiempina vuosina. Investointiaste säilyy siis korkeana ainakin vuoteen 2021. Tämän jälkeen aloitettavien hankkeiden määrä näyttäisi kääntyvän laskuun. Selvitys valmistui alkuvuodesta, joten vallitseva koronakriisi voi vielä aiheuttaa muutoksia, kuten viivästymisiä sairaaloiden investointeihin. Niiden suuruusluokka säilynee silti tulevina vuosina saman suuntaisena, kertoo Maakuntien tilakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Latvala.
Selvitys kattaa yli 0,5 miljoonan euron arvoiset rakennushankkeet, jotka valmistuvat vuosina 2020–2024. Osa hankkeista on voinut alkaa jo ennen vuotta 2020. Lisäksi sairaanhoitopiireillä voi olla käynnissä myös pienempiä hankkeita. Selvityksessä ovat mukana kaikkien sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien peruskorjaus- ja perusparannushankkeet sekä uudisrakennukset lukuun ottamatta Ahvenanmaata.
Investoinnit tulevat näkymään kuntien kustannuksissa
Selvityksestä käy ilmi, että lähes kaikilla Suomen yliopistosairaaloilla on tällä hetkellä käynnissä isoja rakennushankkeita. Monien sairaaloiden rakennuskanta on peräisin 1950–70-luvuilta, joten sairaalatilat eivät enää täytä tämän päivän toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia.
Yhtäältä uusien sairaalatilojen käyttökustannukset ovat usein merkittävästi isommat kuin vanhojen tilojen, sillä nykyaikaiset tilat sisältävät uutta tekniikkaa ja niissä on huomioitu paremmin esimerkiksi asiakkaiden yksilöllisyys. Usein piirien on myös haastavaa päästä eroon vanhoista tiloista. Toisaalta uudet tilat vaativat todennäköisesti vähemmän huoltotoimenpiteitä ja niiden energiatehokkuus on parempi. Lisäksi piirit ovat asettaneet suuria tavoitteita toiminnallisille säästöille uusissa tiloissa, mikä myös laskee kustannuksia.
– Selvityksemme mukaan näyttää silti selvältä, että sote-tilojen investoinnit ja tilojen käyttökustannukset nostavat kuntien kustannuksia tulevina vuosina. Vaikka osa hankkeista viivästyisikin nyt koronakriisin vuoksi, kuntien paine investointeihin säilyy samana. Toivomme, että kunnat ja kuntakonsernit ovat varautuneet tähän. Sote-tiloja tulee tarkastella kokonaisuutena ja niihin liittyvien päätösten perustua tietoon. Haluamme olla tässä työssä tukena. Tiedon avulla voidaan muodostaa kokonaisvaltainen käsitys sote-tiloista, investoinneista, tulevista korjauksista ja käyttökustannuksista, Latvala sanoo.
Selvityksen tiedot kerättiin pääosin kyselyillä sairaanhoito- ja erityishuoltopiireistä. Toisena lähteenä käytettiin julkisia lähteitä. Maakuntien tilakeskuksen tekemän selvityksen tarkoituksena on muodostaa yleiskuvaa sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien rakennusinvestoinneista sekä tukea tulevan sote-uudistuksen valmistelua.
Lisätiedot
Toimitusjohtaja Jukka Latvala, Maakuntien tilakeskus Oy, puh. 040 776 9774, jukka.latvala@maakuntientilakeskus.fi
Kehityspäällikkö Mikko Alin, Maakuntien tilakeskus Oy, puh 050 472 6934, mikko.alin@maakuntientilakeskus.fi
Jaa sosiaalisessa mediassa