Miten saada rahat riittämään?

torstai 11.06.2020 | Näkökulmat, Rahoitus

Kunnilla ja kuntakonserneilla on omistuksessaan vuoden 2017 tilastojen mukaan noin 60 500 rakennusta, joissa on tilaa yhteensä noin 50 miljoonaa neliömetriä. Tasearvoltaan varallisuus on noin 32 miljardia euroa, tekniseltä nykyarvoltaan noin 68 miljardia euroa ja jälleenhankinta-arvoltaan noin 98 miljardia euroa. Korjausvelkaa rakennuskannassa on laskentatavasta riippuen 5−9 miljardia euroa. Lisäksi rakennuskanta kuluu ja sen arvo alenee vuosittain 1,5–2,0 miljardin euron verran, ellei sille tehdä tasevaikutteisia investointeja.

Kuntakonsernit ovat investoineet viime vuosina rakennuskantansa korjauksiin likipitäen kulumista vastaavasti, mutta korjausvelkaa ei sillä tahdilla ole saatu alenemaan. Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen talous on taantumassa, kuntien talous Helsinkiä lukuun ottamatta enemmän tai vähemmän kuralla ja investointikyky uhkaa edelleen heiketä mm. koronan seurauksena. Lisää velkaa kunnat saavat kyllä edullisesti, mutta pidemmän päälle se ei ole kestävä ratkaisu. Lisäksi kunnilla on investointitarvetta muuhunkin infraan (kadut, tiet, sillat, vesijohdot, viemärit jne.) vähintäänkin saman verran kuin rakennuksiin. Ja massiivista korjausvelkaa on infrassakin. Mikä siis neuvoksi?

Ratkaisu kuulostaa yksinkertaiselta − on tarkasteltava perusasioita: mitä palveluita kunta tai kuntakonserni aikoo tuottaa pitkälle tulevaisuuteen ja miten (palvelutarve-ennusteet, palveluohjelma ja palvelusuunnitelmat), mitä toimitiloja palvelutuotantoon tarvitaan (palveluverkot ja salkutus) ja millainen on rakennuskannan pitkän aikavälin investointiohjelma (rakennusten kunto ja korjaustarve). Käytännössä tämä prosessi käydään läpi kiinteistö- tai toimitilastrategiassa, tai nykyisin yleisemmin käytetyssä kiinteistö- tai toimitilaohjelmassa. Ohjelman sisältö ja tarkkuustaso vaihtelevat kunnan ja rakennuskannan koon mukaan. Aivan pienille kunnille, joissa rakennuskantakin on vähäinen, ohjelma yksinkertaisimmillaan voi olla päivittyvä rakennusten pitkän aikavälin investointi- ja korjausohjelma. Laajimmillaan ohjelma on maankäytön ja kaavoituksen, asumisen, palveluverkot ja toimitilat sekä yrittämisen ja työpaikat yhteen kytkevä kehittämisohjelma.

Koska kaikkeen rahat eivät riitä, resurssit kannattaa keskittää palvelutuotannossa tarvittaviin rakennuksiin. Muiden rakennusten ja toimitilojen toimenpiteet ja ylläpito toteutetaan salkutuksen mukaisesti. Rakennuksille, joista aiotaan luopua, toimenpiteet tulee tehdä viivyttelemättä.

Toimitilaohjelma löytyy viimeisimmän Maakuntien tilakeskuksen kyselytutkimuksen mukaan nykyisin vajaalta 60 prosentilta kuntia. Tosin vain vajaalla 40 prosentilla kunnista se on ajantasainen, mikä viestii siitä, että sen hyödyntämisessä ja säännöllisessä päivittämisessä on parannettavaa.

Keskeisiä toimitilaohjelman päivitettäviä osia ovat yleisimmin ennusteiden ja palveluverkkosuunnitelmien tarkistaminen, joilla päivitetään salkutustilanne ja vähintään kymmenen vuoden investointiohjelma sekä talousarviokauden investointisuunnitelmat. Ohjelma ei siis ole staattinen vaan jatkuvasti päivittyvä.

Entä miten rahat saataisiin riittämään investointeihin? Koska kaikkeen ne eivät riitä, resurssit kannattaa keskittää palvelutuotannossa tarvittaviin rakennuksiin. Muiden rakennusten ja toimitilojen toimenpiteet ja ylläpito toteutetaan salkutuksen mukaisesti. Rakennuksille, joista aiotaan luopua, toimenpiteet tulee tehdä viivyttelemättä. Myymällä ja purkamalla vapautetaan resursseja keskeisiin kohteisiin ja samalla vähennetään korjausvelkaa. Valitettavan usein näissä kohteissa on vielä jäljellä tasearvoa, mikä on jarruttanut ripeitä toimia.

Nyt kaivataan kuntatalouden elvytystoimia ja tulevaisuusinvestointeja. Kuntien strategisesti tärkeät, hyvin suunnitellut ja palvelutuotannon tarpeisiin välttämättömät rakennushankkeet voisivat olla merkittävä kehittämis- ja rahoituskohde vaikkapa kymmenelle seuraavalle vuodelle. Samalla vähennettäisiin sisäilmaongelmiakin. Esimerkiksi päiväkodit, koulut ja terveydenhuollon rakennukset ovat juuri niitä kohteita, joissa palveluita tullaan tuottamaan myös tulevaisuudessa. Myös tuki toimitilaohjelmien laatimiseen olisi omiaan varmistamaan kuntien pitkäjänteistä kiinteistönpitoa.

Esko Korhonen
erityisasiantuntija
Maakuntien tilakeskus

 

Jaa sosiaalisessa mediassa