Monitilaympäristö, Senaatti-kiinteistöt.
Olen etätöissä. Koska olen harjoitellut tätä jo kuusi vuotta, pandemia ei mullistanut omaa työelämääni kovin dramaattisesti – vain matkustaminen ja sen myötä tärkeät asiakastapaamiset ja kasvokkain kohtaamiset loppuivat.
Miten kävi muille? Ylen teettämän kyselyn mukaan miljoona suomalaista siirtyi etätöihin koronakriisin alettua. Mikä merkittävintä, heistä noin puolet haluaa ja myös pystyy tekemään työnsä etänä ainakin osittain myös jatkossa. Kyselyn toteuttaneen Taloustutkimuksen Juho Rahkonen ennustaa, että yli 300 000 ihmistä haluaa jatkaa etätöitä pandemian jälkeenkin. Kauan peräänkuulutettu digiloikka tehdään nyt pakon sanelemana.
”300 000 uutta etätyöläistä, 6 miljoonaa neliötä vapautuvaa tilaa, säästöpotentiaali jopa 1 miljardi vuodessa”
Miten 300 000 uuden etätyöläisen määrä vaikuttaisi tilatarpeisiin? Oletetaan yksinkertaistaen, että suuri osa etätöihin siirtyvistä on toimistotyössä. Valtiolla toimistojen tilatehokkuus on noin 21 htm²/htv, kunnilla arviolta noin 25 htm²/htv ja yksityisellä puolella arviolta noin 15 htm²/htv. Jos oletetaan, että jokaiselta etätöihin siirtyvältä vapautuisi 20 htm² tilaa, se tarkoittaisi noin kuuden miljoonan neliön vapautumista. Säästöpotentiaalia syntyisi teoriassa noin miljardi euroa vuotuisista tilakustannuksista (15 €/m²/kk), mikäli kaikista noista tiloista voitaisiin luopua. Lisäksi kunnilla on jo valmiiksi tyhjiä tai vajaakäyttöisiä tiloja, joiden säästöpotentiaaliksi on varovaisesti arvioitu noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.
Luvut kuulostavat hurjilta ja nopea muutos lienee yltiöoptimismia, sillä uudenlaiset työnteon tavat, tilojen muutokset ja päätöksenteko vaativat aikaa. Valtiolla on kuitenkin jo edetty hyvin tilankäytön tehostamisessa uusien monitilaympäristöjen suuntaan – niistä kannattaa ottaa oppia.
Tyhjistä neliöistä on päästävä eroon
Pandemian päätyttyä etätyöhön oppineet työntekijät ovat valmiimpia muuttamaan työnteon malleja ja entisistä omista työhuoneista on helpompi luopua. Digiloikan suomaa mahdollisuutta työn tehostamiseen ja tilakustannussäästöihin ei kannata hukata.
Tämä haastaa työyhteisöt vakavasti pohtimaan, kuinka työt järjestellään tulevaisuudessa parhaalla mahdollisella tavalla. Tilakustannussäästöt ovat tietysti vain osa ratkaisua eikä kaikkea säästöpotentiaalia voida mitata ulos.
Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhden ennustuksen uskallan esittää: suuri määrä kuntien, valtion ja yksityisen sektorin tiloja jää ilman käyttöä, kun viruspirulainen aikanaan nujerretaan. Tämä on näytön paikka tilahallinnossa toimiville ja päättäjille, jotka joutuvat painimaan yhä vaikeamman talouskurimuksen kanssa. Ylimääräisistä tiloista tulee päästä eroon. Se ei tapahdu hetkessä ja vaatii koko työyhteisön sitoutumista kehittämiseen. Otollisempaa hetkeä kuin nyt on vaikea kuvitella.
Maakuntien tilakeskuksen juuri käynnistämä kuntien tilatietohanke tukee tässä muutoksessa tuottamalla oikeaa tilatietoa ja työkaluja sen hyödyntämiseen: https://www.maakuntientilakeskus.fi/kuntatieto-projekti/.
Esko Korhonen
erityisasiantuntija
Jaa sosiaalisessa mediassa